LPY: Yrityksillä on keskeinen rooli huoltovarmuudessa
Kansallinen huoltovarmuus ei edellytä, että julkinen sektori huolehtisi kriisitilanteessakaan yksin tarvittavien palveluiden ja tuotteiden tuotannosta sekä niihin liittyvästä logistiikasta. Kriittisten ammattiryhmien ei myöskään tarvitse olla julkisen sektorin palveluksessa. Huoltovarmuus ei toteudu ilman yritysten, järjestöjen ja kansalaisten sitoutumista ja panosta, Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) muistuttaa.
Suomessa valmistellaan uutta valmiuslakia, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2025. Valmisteluun liittyen julkisuudessa on esitetty mielipiteitä ja väitteitä, joissa vähätellään yritysten ja järjestöjen roolia kriisitilanteisiin varautumisessa ja yleensä huoltovarmuustyössä ja jopa kyseenalaistetaan sitä. Tässä yhteydessä ovat esillä olleet erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien järjestämisvastuulla olevat hyvinvointipalvelut ja niitä tukevat toiminnot.
LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen pitää perusteettomina vaatimuksia, joiden mukaan huoltovarmuuden turvaamisessa pitäisi suosia julkishallinnon organisaatioita, esimerkiksi kuntien omistamia sidosyksiköitä eli in house -yhtiöitä.
− Huoltovarmuus on yhteistä varautumista ja saumatonta yhteistyötä, jossa julkisilla ja yksityisillä organisaatioilla ja jokaisella kansalaisella on oma tärkeä roolinsa, hän kertoo.
Huoltovarmuuden järjestämiseen liittyvät tehtävät ovat julkisen sektorin toimijoiden vastuulla kaikissa olosuhteissa. Julkinen sektori luo olosuhteet sekä määrittelee varautumisen ja poikkeusolojen toiminnan pelisäännöt. Ministeriöt ja Huoltovarmuuskeskus koordinoivat käytännön huoltovarmuustyötä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.
− Riittävästä huoltovarmuuskriittisten tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta ja niiden logistiikasta sekä velvoitevarastoinnista vastaavat Suomessa pääosin yksityiset yritykset. Niiden rooli poikkeusoloihin varautumisessa ja kriisitilanteissa toimimisessa on siten merkittävä ja usein suorastaan korvaamaton. Huoltovarmuus ei siis edellytä julkisen sektorin omistamaa hyödyketuotantoa ja logistiikkaa, eikä kriittisten ammattiryhmien tarvitse olla julkisen sektorin palveluksessa, Partanen painottaa.
Suomessa toimivat yritykset ovat Partasen mukaan sitoutuneet erittäin vahvasti huoltovarmuustyöhön ja ne tiedostavat sen, että poikkeus- ja kriisitilanteissa toimitaan eri tavalla kuin normaalioloissa.
LPY oudoksuu viime aikoina esitettyjä näkemyksiä siitä, että riittävän huoltovarmuuden turvaamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niitä tukevien toimintojen tuottaminen pitäisi keskittää kuntien ja hyvinvointialueiden ja niiden omistamien orgnisaatioiden tehtäväksi.
− Ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta, että huoltovarmuuden nimissä pyritään siirtämään palveluiden ja tuotteiden tuotantoa julkisen sektorin tehtäväksi. Jos niin olisi, täytyisi ensimmäisten joukossa siirtää elintarviketuotannon koko arvoketju maatiloista vähittäiskauppaan julkisen sektorin hoidettavaksi, Partanen toteaa.