LPY: Yksityisen terveydenhuollon resursseja hyödyntämättä
Yksityinen terveydenhuolto tuottaa puolet perustason palveluista, mutta julkinen sektori hankkii niitä yksityisiltä toimijoilta vähän. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä sote-uudistuksen tavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhteistyön lisäämistä alan yritysten ja järjestöjen kanssa.
Yksityinen terveydenhuolto tuottaa 49 prosenttia perusterveydenhuollon tasoisista palveluista. Vaihtelu on suurta, sillä esimerkiksi Helsingissä yritysten tuotos perusterveydenhuollon tasoisista palveluista on 74 prosenttia, Lapissa 53 ja Kainuussa 28 prosenttia.
− Suomen perusterveydenhuolto ja hoitoonpääsy lääkärille tai hammaslääkärille olisi jo aikaa sitten lähes romahtanut ilman yksityisiä palveluntuottajia. Monien palveluiden saatavuus olisi nykyistäkin huomattavasti heikompi, sanoo LPY:n varapuheenjohtaja Petri Bono.
Julkisissa hankinnoissa yksityistä terveydenhuoltoa on hyödynnetty huonosti. Aika yleisesti luullaan toisin, koska muutamat ulkoistukset ovat saaneet paljon huomiota.
Todellisuudessa kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollon suorat hankinnat yksityisiltä yrityksiltä ovat vähäisiä. Koko maan keskiarvo on 7 prosenttia julkisen perusterveydenhuollon palveluiden kokonaismäärästä.
Esimerkiksi tulevan Lapin hyvinvointialueen kunnat ja kuntayhtymät hankkivat perusterveydenhuollon tasoisia palveluita yksityisiltä 17 prosentin verran, Etelä-Karjala ei yhtään. Lapin lukuun vaikuttaa merkittävästi Meri-Lapin sairaalan ulkoistus.
Myös erikoissairaanhoidossa hankinnat yrityksiltä ovat erittäin vähäisiä. Koko maan keskiarvo on 6 prosenttia.
Kohti strategista kumppanuutta
LPY:n mukaan yksityisen terveydenhuollon kapasiteettia on jatkossa pakko hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Hyvinvointialueiden on muodostettava tilannekuva alueensa sote-alan palvelumarkkinoista eikä vain tyydyttävä selvittämään oman tuotannon määrää.
− Alueiden täytyy antaa asukkailleen realistinen palvelulupaus. Kaikki käytettävissä olevat resurssit on hyödynnettävä optimaalisesti periaatteella hyvinvointialue järjestää palvelut ja hinta-laatusuhteeltaan paras toimija tuottaa ne, vaatii LPY:n puheenjohtaja Ilpo Tolonen.
Hyvinvointialueiden on etsittävä keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tähän liittyen on luotava kansallisesti yhteneväinen kustannusten laskentamalli. Vertailu eri toimijoiden välillä on mahdotonta, jos ei tiedetä, mitkä ovat alueen oman tuotannon kustannukset.
− Sidosryhmäyhteistyöstä on tehtävä kiinteä osa hyvinvointialueen toimintaa. Yrityksillä ja järjestöillä ei saa olla vain tulipalojen sammuttajan roolia. Niiden pitää olla alueiden strategisia kumppaneita, LPY:n varapuheenjohtaja Tiina Wangel painottaa.