LPY vaatii koronarokotuksiin vauhtia

Koronarokotukset ovat lähteneet Suomessa hitaasti käyntiin. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä rokottamisessa pitää hyödyntää kaikki käytettävissä olevat resurssit, myös yksityisen sektorin tarjoamat.

Työmarkkinajärjestöt EK, Akava, SAK ja STTK tekivät 6.1.2021 esityksensä siitä, mitä muutoksia koronarokotuksia koskevaan asetukseen pitäisi tehdä työterveyshuollon osalta. LPY tukee näitä esityksiä.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat tulee nyt irrottaa koronarokotusten mahdollisimman tehokkaaseen hoitamiseen. Kun näyttää siltä, että rokotteita saadaan Suomeen ennakoitua hitaammin, niiden jakelukanavat sekä rokottamisen tehokas ja nopea käytännön toteutus käyvät entistä tärkeämmiksi.

− Työikäisen väestön kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuollon on oltava yksi rokottavista tahoista. Valtioneuvosto on antanut rokotuksia koskevan asetuksen, jossa työterveyshuolto on mukana, mutta kuten työmarkkinajärjestöt toteavat, asetuksessa on tältä osin puutteita, jotka pitää korjata nopeasti. Muuten väestön rokottaminen tapahtuu liian hitaasti, Partanen sanoo.

Ongelmana on myös se, että asetuksen mukaan rokotuksia saavat antaa vain työterveyshoitajat. Työterveyshuollossa työskentelee kuitenkin myös muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on oikeus rokottaa. LPY:n mielestä tässä tilanteessa pitää hyödyntää kaikkia osaajia.

Työnantajat joutumassa maksumiehiksi

Lisäksi ongelmia aiheutuu kustannusten korvaamisessa. Valtio on luvannut, että kaikki rokotteen haluavat saavat sen maksutta. Näin on myös työterveyshuollon antamien rokotteiden osalta. Vaikka valtio on sitoutunut maksamaan pandemian hoidosta aiheutuvat kustannukset, työterveyshuollossa annettavien rokotusten maksumiehiksi ovat joutumassa myös työnantajat.

Tämä johtuu asetuksen linjauksesta, jonka mukaan valtio kustantaa rokotteen, mutta rokottamistyöstä aiheutuvista kustannuksista korvattaisiin työnantajille Kelan kautta enintään 60 prosenttia.

LPY:n mielestä valtion on korvattava Kelan kautta täysimääräisesti ne kulut, joita työterveyshuollon yksiköille aiheutuu koronarokotuksista. Tätä korvausta ei saa sisällyttää työterveyshuollon vuosittaiseen menokattoon.