LPY: Tuottavuuden parantaminen unohtunut sote-valmistelussa
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) on huolestunut siitä, että sote-uudistuksen valmistelussa ei kiinnitetä riittävästi huomiota tuottavuuden parantamiseen. Keinoja siihen olisi ja niitä voitaisiin ottaa käyttöön tehokkaammin jo nyt.
LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen kertoo tuottavuuden parantamisen jääneen sote-uudistuksen valmistelussa erityisen vähälle huomiolle. Hänen mielestään syitä siihen ovat kunnollisten kannustimien puuttuminen ja se, että sotessa ollaan tekemässä pelkästään hallintouudistusta. Tuottavuuden parantamista ei ole tässä vaiheessa pidetty tärkeänä, vaikka soten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä.
Uusi sote-lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Sen jälkeenkin palvelujärjestelmässä riittää säätämistä ja kestää useita vuosia ennen kuin uusi sote-rakenne toimii edes välttävästi.
− Toimivaa järjestelmää odotellessa palveluntarve kasvaa koko ajan. Kustannusten kasvua pitäisi hillitä jo nyt eikä vasta joskus tulevaisuudessa. Näihin haasteisiin voidaan vastata vain siten, että tuottavuutta parannetaan kehittämällä toimintaprosesseja ja hyödyntämällä teknologiaa, Tolonen sanoo.
Ongelmia ei kannata siirtää
Ilpo Tolosen mukaan ongelmia siirretään nyt myöhempään aikaan kasvattamalla hoitojonoja. Haasteet eivät kuitenkaan katoa mihinkään vaan ne tulevat esiin tulevaisuudessa vaikeampina ja silloin niiden korjaaminen on yhteiskunnalle entistä kalliimpaa.
− Vai onko yhtenä tavoitteena saada ihmiset siirtymään pois julkisten palveluiden piiristä? Yhdenvertaisuutta se ei ainakaan edistäisi, pohtii Tolonen.
LPY:n mielestä tilanne korjaantuisi sillä, että kunnat ja kuntayhtymät sekä jatkossa hyvinvointialueet keskittyisivät erityisesti palveluiden järjestämiseen. Palveluiden tuottamisessa ne voisivat käyttää huomattavasti nykyistä enemmän palveluseteleitä ja ostopalveluita. Se parantaisi palveluiden saatavuutta, lyhentäisi hoitojonoja ja lisäisi yhdenvertaisuutta.
− Sote-uudistuksen lisäksi meillä on käsissämme koronan aiheuttama kasvanut hoitovelka, kun kiireettömiä hoitoja on lykätty. Istumme aikapommin päällä, vaikka hoitojonoja pystyttäisiin purkamaan nopeammin parantamalla tuottavuutta, Tolonen huomauttaa.
Tolosen mukaan hoitojonot esitetään palveluiden tuottamisen ongelmana, mitä ne ovat vain osittain. Kyse on ennen kaikkea ongelmista palveluiden järjestämisessä.
− Julkisella sektorilla on velvollisuus järjestää palvelut, mutta ei velvollisuutta tuottaa kaikkea itse. Kunnat ja kuntayhtymät pitävät liian usein kaikkein tärkeimpänä sitä, että palvelut toteutetaan mahdollisimman pitkälle omana tuotantona. Tämä johtaa saatavuus- ja usein myös laatuongelmiin. Tärkeintä pitäisi olla, että palveluiden piiriin pääsee joustavasti ja että palvelut ovat laadukkaita, Tolonen sanoo.