LPY: Tunteeko hallitus sote-esityksensä vaikutukset?
Sanna Marinin hallitus väittää, että julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välisessä yhteistyössä juuri mikään ei muutu sote-uudistuksen myötä. Eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen sote-esitykseen sisältyy kuitenkin paljon yhteistyötä rajoittavia säännöksiä. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hallituksella ei ole selkeää käsitystä sote-esityksensä vaikutuksista.
Sote-palveluiden järjestämisen ohjaaminen on yksi esimerkki siitä, miten hallitus yhtä aikaa periaatteessa sallii, mutta käytännössä suurelta osin myös kieltää yhteistyön yritysten kanssa.
Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueet voivat käyttää alihankkijoita sote-palveluiden järjestämiseksi, mutta riittävän oman tuotannon velvoitteen takia yksityisiltä hankittavien palveluiden osuus ei voi olla yli puolet. Lisäksi hallitus edellyttää, että palveluita tuottavien terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi olla pääsääntöisesti työsuhteessa yritykseen, jolta hyvinvointialue ostaa kyseisiä palveluita.
− Terveydenhuollon yritykset ovat organisoineet toimintansa siten, että niillä on vain välttämätön määrä työsuhteessa olevaa henkilökuntaa. Suuri osa myytävistä palveluista hankitaan itsenäisiltä ammatinharjoittajilta. He toimivat lääkärikeskuksessa tai yksityisessä sairaalassa, mutta eivät ole työsuhteessa vaan itsenäisiä yrittäjiä, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo.
Lainsäädännön näkökulmasta lääkärikeskuksessa toimivat ammatinharjoittajat ovat alihankkijoiden alihankkijoita, joita saa hallituksen esityksen mukaan käyttää korkeintaan 30−49 prosentin verran myytävien palveluiden kokonaismäärästä. Alihankintojen edelleen ketjuttaminen on kielletty kokonaan.
− Alihankintaketjujen käyttäminen on yleistä terveydenhuollossa. Monilla alihankkijan alihankkijoilla on omaa henkilökuntaa vain hallinnossa ja terveyspalvelut tuotetaan ammatinharjoittajina toimivien yrittäjien voimin, Partanen selvittää.
Lääkäriliiton mukaan yksityisellä sektorilla työskentelee noin 7 000 lääkäriä ja heistä kolmannes kokopäiväisesti. Kokopäiväisistä yksityislääkäreistä 81 prosenttia toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Sivutoimisista yksityislääkäreistä 82 prosenttia toimii ammatinharjoittajina.
− Alihankintojen rajoittaminen esitetyllä tavalla heikentää samalla terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuuksia toimia ammatinharjoittajina. Pyrkiikö hallitus ohjaamaan itsenäisiä ammatinharjoittajia työsuhteisiin? Kaikille työsuhteisille ei kuitenkaan riittäisi töitä kokopäiväisesti. Toisaalta verottaja ei salli sitä, että joku toimisi yhtä aikaa saman yrityksen työntekijänä ja alihankkijayrittäjänä, Partanen muistuttaa.
Toteutuessaan hallituksen esitys johtaa terveyspalveluiden saatavuuden heikkenemiseen, koska alihankintojen sääntely vaikeuttaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti.
− Hallituksen väite siitä, että juuri mikään ei sote-esityksen myötä muutu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä, on harhaanjohtava. Eikö hallitus todellakaan tunne oman sote-esityksensä sisältöä ja sen vaikutuksia? Partanen kysyy.
− Eikö hyvinvointialueille olisi tärkeintä keskittyä siihen, miten palvelut pystytään järjestämään mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti, eikä siihen, miten palveluiden tuotanto on yrityksissä käytännön tasolla organisoitu, Partanen pohtii.