LPY: Terveydenhuollon Gordionin solmu avattavissa
Hoitojonot ovat terveydenhuollon Gordionin solmu, jota kukaan ei näytä pystyvän avaamaan. Lääkäripalveluyritykset ry:llä (LPY) on esitys, miten se voitaisiin tehdä.
Gordionin solmua ei tarinassa pystytty avaamaan ennen kuin tuli joku, joka yritti sitä uudella tavalla ja onnistui. Terveydenhuollon Gordionin solmua, hoidon heikkoa saatavuutta ja pitkiä hoitojonoja, on yritetty ja yritetään avata jatkuvasti samalla, vanhalla tavalla: julkisen sektorin kapasiteettia lisäämällä ja toimintoja uudelleen järjestelemällä.
− Tällä toimintamallilla jonoja ei saada ikääntyvän väestön ja tiukkenevien resurssien maailmassa koskaan puretuksi. Solmu jää avaamatta, väittää LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen.
Pahenevan resurssipulan takia palvelut pitää pystyä tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja hoitojonot purkaa. Tolosen mukaan emme nyt tiedä, kuinka tehokkaasti palvelut tuotetaan, koska niiden järjestämisestä vastaavilla hyvinvointialueilla ei ole riittävästi tietoa oman tuotantonsa kustannuksista.
LPY avaisi solmun uudella tavalla: valtio palveluiden rahoittajana velvoittaa hyvinvointialueet tuotteistamaan palvelunsa, laskemaan niiden yksikkökustannukset sekä ilmoittamaan ne julkisesti yhdessä saatavuustietojen kanssa.
Valtiovarainministeriön pitää laatia ohjeet siitä, miten kustannukset lasketaan kansallisesti yhtenevällä tavalla, jotta eri toimijoiden tuottamia palveluita voidaan verrata keskenään.
− Lisäksi valtion on velvoitettava hyvinvointialueet hankkimaan palvelut aina siltä, joka ne kustannustehokkaimmin ja vaikuttavimmin pystyy tuottamaan, olipa se sitten alueen oma toimintayksikkö, jokin muu hyvinvointialue tai terveyspalveluyritys, Tolonen painottaa.
LPY:n mielestä hyvinvointialueiden omat toimintayksiköt on saatava kilpailemaan sekä keskenään että muiden hyvinvointialueiden ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kilpailu on tehokas keino tuottavuuden ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Kilpailun pitää olla aitoa eikä suosia järjestäjän omaa tai mitään muutakaan palveluntuottajaa. Päätösten palveluntuottajan valinnasta on perustuttava tutkittuun tietoon.
− Valtion on asetettava hyvinvointialueille selkeä tavoite tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2026 mennessä. Tämä tarkoittaa yli miljardia euroa vuodessa. On tärkeää samalla pitää huolta siitä, että palveluiden saatavuutta parannetaan sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti, Tolonen esittää.