LPY: Tehdäänkö yleislääkäreistä läheteautomaatteja?
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esittää yksityisen erikoislääkärin antaman hoidon Kela-korvauksen ehdoksi yleislääkärin lähetettä. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä tämä niin sanottu yleislääkärin portinvartijarooli aiheuttaa resurssien tuhlausta ja tekee yleislääkäreistä läheteautomaatteja. Se hidastaa hoitoon pääsyä sekä kasvattaa kustannuksia ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu uuden Kela-korvausmallin luominen. STM:ssä virkatyönä valmisteltu esitys sairausvakuutuslain muuttamiseksi on lausunnolla 23.6.2024 asti. Esityksen mukaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten saamista yksityiseltä sektorilta hankitusta erikoislääkärin hoidosta rajoitetaan asettamalla korvauksen ehdoksi yleislääkärin lähete. Lähetevelvoite ei koskisi naistentautien erikoislääkäreiden eikä silmälääkäreiden hoitoja.
− Ministeriön esitys portinvartijuudesta on erikoinen ja sote-uudistuksen tavoitteiden vastainen. Se aiheuttaa resurssien tuhlaamista ja tekee yleislääkäreistä lähetteen kirjoittajia, väittää LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Vuonna 2023 tehtiin 2,75 miljoonaa Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä. Näistä vain alle 10 prosenttia oli yleislääkärikäyntejä. Käytetyimmät erikoislääkäripalvelut olivat silmälääkäreiden, ortopedien, gynekologien, lastenlääkäreiden sekä korva-, nenä- ja kurkkulääkäreiden palvelut. Kutakin palvelua käytettiin viime vuonna yli 200 000 kertaa.
− Esitys aliarvioi kansalaisen kykyä päättää siitä, onko hänellä tarve käydä erikoislääkärin vastaanotolla vai ei. Nykyisin kansalaiset ovat huomattavan valveutuneita ja pääsääntöisesti tietävät, minkä erikoisalan ammattilaisen hoitoon on tarve hakeutua. Tuskin kukaan käy huvikseen lääkärissä, koska se aiheuttaa aina kustannuksia, Partanen kertoo.
LPY:n mielestä terveydenhuoltojärjestelmää pitää kehittää asiakkaan näkökulmasta eikä julkisen hallinnon tarpeiden pohjalta.
− Millä perusteella portinvartijuudesta vapautetut alat, silmä- ja naistentaudit, on valittu? Myönnetäänkö samalla, että julkinen sektori ei ole pystynyt eikä pysty jatkossakaan tarjoamaan perustasolla näitä erikoislääkäripalveluita? kysyy Partanen
Kela-korvaus on samansuuruinen riippumatta siitä, onko kyseessä yleis- vai erikoislääkärikäynti. Tällöin erikoislääkärin hoitoon hakeutuminen tulee asiakkaalle kalliimmaksi kuin yleislääkärin tarjoama palvelu.
− Toteutuessaan ministeriön esitys johtaa siihen, että osa kansalaisista ei hae yleislääkärin lähetettä, vaan hakeutuu suoraan tarvitsemalleen erikoislääkärille ja menettää Kela-korvauksen kokonaan. Osa taas hakeutuu julkisen terveydenhuollon piiriin saadakseen sieltä lähetteen tarvitsemalleen erikoislääkärille. Silloin samasta vaivasta aiheutuu turhaan kaksi lääkärikäyntiä, hoitoon pääsy viivästyy ja julkisen sektorin perusterveydenhuollon jonot vain kasvavat, Partanen huomauttaa.