LPY: Tavoitteeksi kolmas rokotus kaikille helmikuun loppuun mennessä

Valtioneuvosto päätti torstaina 16.12.2021 vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Muutoksella kunnat velvoitetaan selvittämään alueellaan toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien mahdollisuudet osallistua koronavirusrokotuksiin, jos se on tarpeen rokotusten viivytyksettömän tarjoamisen varmistamiseksi. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) kannustaa kuntia ripeään toimintaan selvitystehtävässään.

− Valtioneuvoston asetus on lähinnä voimakas tahdonilmaus siitä, että yksityisen sektorin työterveyshuollon toimijoita pitäisi hyödyntää koronarokotusten toteuttamisessa nykyistä huomattavasti laajemmin. Kunnilla on ollut tähänkin asti mahdollisuus käyttää yksityisen sektorin palveluita myös koronarokotuksissa. Valitettavasti ne ovat syystä tai toisesta tarttuneet kovin heikosti tähän mahdollisuuteen, kertoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Viime perjantaina voimaan tulleella asetuksella ei säädetä kunnille tai työterveyshuollon toimijoille uusia tehtäviä.

− Tulevaisuus näyttää, mikä vaikutus nopeasti pahentuneella koronatilanteella sekä valtioneuvoston vahvalla tahdonilmauksella ja sen saamalla laajalla julkisuudella on kuntien ratkaisuihin, Partanen sanoo.

Suomessa on nyt noin 2,1 miljoonaa koronarokotetta ja tammikuun loppuun mennessä pitäisi tulla noin 1,6 miljoonaa annosta lisää. Rokotteista ei siten ole pulaa kuten kevättalvella.

Valtioneuvoston asetusmuutoksen tavoitteena on vapauttaa kuntien rokotustoimintaan käyttämää resurssia muihin tehtäviin, edesauttaa tehosterokotusten mahdollisimman nopeaa toimeenpanoa sekä edistää rokotuskattavuutta työikäisten keskuudessa. Kaikki nämä tavoitteet ovat kannatettavia.

− Voitaisiinko nyt asettaa yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi, että kolmannenkin rokotteen on saanut jokainen sen haluava ja siihen oikeutettu viimeistään talvilomien päättyessä − jopa helmikuun loppuun mennessä? Partanen ehdottaa.

Partasen mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että kaikki käytettävissä olevat resurssit saadaan valjastetuksi mahdollisimman nopeasti rokotusten toteuttamiseen.

− Lisäksi se vaatii hyvää suunnittelua ja toiminnan koordinointia muun muassa työnjaon ja rokotejakelun osalta, Partanen muistuttaa.