LPY: Soten käyttöliittymä päivitettävä
Eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-uudistusta on kritisoitu byrokraattisuudesta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mukaan kritiikki on perusteetonta. Jos sote-uudistus toteutuu jokseenkin nyt esitetyllä tavalla, byrokratia pikemminkin vähenee merkittävästi.
LPY:n toiminnanjohtajan Ismo Partasen mielestä uudistus on tavallaan sote-palveluiden käyttöliittymän päivitys, jonka jälkeen kansalainen osaa hakea ja saa apua nykyistä helpommin ja nopeammin. Käyttöliittymävertaus on peräisin tietotekniikan maailmasta. Siellä pelkkä tekninen suorituskyky ei riitä, lisäksi pitää kehittää mahdollisimman helppoja käyttöliittymiä – sellaisia, että ihmiset voivat käyttää laitteita helposti ja saada niistä irti mahdollisimman suuren hyödyn.
– Sosiaali- ja terveyspalveluissakin tarvitaan nykyistä helpompi käyttöliittymä. Hallituksen esittämä uudistus mahdollistaa sellaisen rakentamisen. Uuden, helpomman käyttöliittymän avulla voidaan myös nykyistä paremmin kannustaa ja opastaa kansalaisia huolehtimaan itsestään sekä kantamaan vastuuta läheisistään, Partanen sanoo.
Byrokratian vähentyminen on yksinkertaista matematiikkaa
– Suomessa on nyt yli 400 sote-palveluiden järjestämisestä vastaavaa tahoa: kuntia ja sote-alan kuntayhtymiä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä vastuu palveluiden järjestämisestä ja olosuhteiden luomisesta siirtyy 18 organisaatiolle. Tällöin hallintobyrokratia vähenee nykyisestä merkittävästi – ja sitä kautta tuottavuus paranee, kuvaa Partanen.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään matematiikasta. Kansalaisen kannalta palveluiden saamista hidastaa nykyisin monimutkainen lainsäädäntö ja järjestelmän jäykkyys. Ihmiset eivät aina tiedä, mikä taho heidän palveluidensa järjestämisestä vastaa ja kenen puoleen pitää milloinkin kääntyä. Aina sitä eivät tiedä edes palveluiden järjestämisestä vastaavat tahotkaan. Uudessa sote-järjestelmässä on yksi taho ja yksi puhelinnumero, josta voi kysyä palveluista ja pyytää apua. Se on oman maakunnan palvelunumero tai sote-keskuksen palvelunumero.
– Valinnanvapauden myötä perustetaan uusia peruspalvelupisteitä, kun maakunta ja yksityiset palveluntuottajat avaavat sote-keskuksia, jotka tuottavat julkisesti rahoitettuja palveluita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita byrokratian lisääntymistä, vaan palveluiden parempaa saatavuutta. Edellytykset lähipalveluiden säilymiselle ja jopa paranemiselle ovat erittäin hyvät, kertoo Partanen.
Palveluiden järjestämisen tasolla toimijoiden väheneminen on tervetullutta, koska se selkeyttää hallinnointia ja palveluiden järjestämistä. Palveluiden tuottamisen tasolla tuottajien määrän kasvu lisää hallinnointia vain vähän, joten kokonaisuutena byrokratia vähenee merkittävästi.
– Uudesta sote-palvelujärjestelmästä tulee yksinkertaisempi kuin nykyisestä. Tällöin hoitoon pääsy helpottuu ja nopeutuu, Partanen painottaa.