LPY: Sote-uudistus ajamassa pk-yrityksiä ahdinkoon
Hallituksen sote-esitys on uhka alan pk-yrityksille ja pienille toimipaikoille. Niiden toimintaa ollaan lainsäädännöllä vaikeuttamassa merkittävästi. Vaarana on, että osalle toiminta käy kannattamattomaksi ja ne joutuvat lopettamaan toimintansa. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mukaan tämä heikentäisi palveluiden saatavuutta erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella.
Yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluala näyttäytyy julkisuudessa lähes yksinomaan suurten yritysten kautta. Tilastojen mukaan sote-alan yrityksiä on Suomessa runsaat 18 000. Ne työllistävät yli 80 000 henkilöä. Neljä viidestä alan yrityksestä työllistää korkeintaan neljä työntekijää. Yksinyrittäjiäkin on paljon.
Lääkärikeskuksissa toimivista terveydenhuollon ammattilaisista merkittävä osa on ammatinharjoittajia. He eivät siis ole lääkärikeskuksen palkkalistoilla vaan toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
LPY:n hallituksen varapuheenjohtaja, Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel kertoo, että hallitus heittää esityksellään kapuloita pienten sote-alan yritysten rattaisiin. Esityksessä muun muassa vaaditaan, että hyvinvointialueen ostaessa palveluita yksityiseltä lääkärikeskukselta korkeintaan puolet näitä palveluita tuottavista terveydenhuollon ammattilaisista voisi toimia alihankkijoina, esimerkiksi ammatinharjoittajina. Loppujen pitäisi olla työsuhteessa lääkärikeskukseen.
− Ei ole olemassa mitään perustetta sille, että lainsäädännöllä määritellään, miten yksityinen yritys toimintansa organisoi. Millään muulla toimialalla tällaista ei uskallettaisi edes yrittää. Näyttää siltä, että sote-yritysten asemaa halutaan tarkoituksellisesti vaikeuttaa. Mitä tavoitetta tämä palvelee? Wangel kysyy.
LPY vaatii, että hallituksen sote-esitykseen sisältyvät, julkisen sektorin ja yritysten yhteistoimintaa vaikeuttavat alihankinta-, ketjuttamis- ja kuoriorganisaatiorajaukset on poistettava. Julkinen sektori tarvitsee yksityisiä yrityksiä kumppanikseen jatkossakin. Yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi pikemminkin vahvistaa. Se olisi koko palvelujärjestelmän ja erityisesti palveluita tarvitsevien etu.
Wangel muistuttaa, että yksityiset sote-yritykset ja niissä toimivat ammatinharjoittajat ovat olleet tärkeänä apuna julkiselle sektorille erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella. Pieni väestöpohja on kuitenkin haaste myös yrityksille. Niidenkään ei kannata palkata esimerkiksi erikoislääkäreitä tai fysioterapeutteja omille palkkalistoilleen, mutta ne voivat tarjota palveluita ammatinharjoittajien tuottamina.
− Monet ammatinharjoittajat tekevät työtä useille eri organisaatioille. Sote-uudistuksessa pitää turvata myös se, että nämä ammatinharjoittajat voivat liikkua joustavasti eri palveluntuottajien välillä. Jos tämän toimintamallin hyödyntämistä rajoitetaan, moni lääkärikeskus joutuu laittamaan lapun luukulle. Se olisi ihmisille suuri menetys erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, Wangel sanoo.