LPY: Sairausvakuutuslain muutos uuteen valmisteluun
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä lakiesitystä sairausvakuutuslain muuttamiseksi ei pitäisi antaa tämän vaalikauden aikana vaan se tulisi palauttaa huolelliseen jatkovalmisteluun. Äskettäin lausuntokierroksella ollut lakiluonnos liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja on osa terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista. Sairausvakuutuslain nojalla korvataan kansalaisille osa kustannuksista, jotka aiheutuvat lääkärikäynneistä, hoidosta ja tutkimuksesta yksityisellä sektorilla (ns. sava-korvaus).
– Hyväksymme periaatteen, että sava-korvaukset voidaan lakkauttaa sote-uudistuksen toteutuessa. Muutos voidaan kuitenkin tehdä vasta, kun tilalle tulee rahoitusjärjestelmä, joka turvaa kansalaisille vähintään yhtä hyvän valinnanmahdollisuuden kuin sava-lainsäädäntö alkuperäisine tavoitteineen, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
LPY:n mielestä lausunnolla olleessa luonnoksessa on niin merkittäviä puutteita, että laki voitaisiin hyvin siirtää seuraavalle vaalikaudelle. Nykyiset lääkärinpalkkioiden, hoidon ja tutkimusten sava-korvaukset on tarkoitus lakkauttaa valinnanvapauden toteutuessa vuonna 2023.
Lakiesityksestä ei käy selville, kuinka palvelujärjestelmään nykyisin suuntautuva yksityinen rahoitus korvaantuu. Esityksen perusteluissa ei ole otettu kantaa tähän mahdollisesti satojen miljoonien eurojen suuruiseen rahoitusvajeeseen.
– Lakiesityksen yleisperusteluissa tehdään kovin yksioikoisia päätelmiä siitä, kuinka kansalaiset käyttäytyvät jatkossa. Oletuksena esimerkiksi on, että valtaosa jatkaisi edelleen itse maksavina yksityisten terveyspalveluiden käyttäjinä. Samalla ilmeisesti oletetaan, että he rahoittavat poistuvan sava-korvauksen osuuden esimerkiksi yksityisillä terveysvakuutuksilla. Tähän luottaminen ei luo edellytyksiä kansalaisten yhdenvertaisuuden parantumiselle – päinvastoin, Partanen sanoo.
LPY:n mukaan rahoitusvaje toteutuu selvimmin suun terveydenhuollossa. Yksityinen sektori tuottaa tätä nykyä noin puolet aikuisväestön suun terveydenhuollon palveluista ja sava-korvausten osuus näiden palveluiden kustannuksista on keskimäärin vain noin 15 prosenttia. Tällöin asiakkaan omarahoitusosuudeksi jää 85 prosenttia.
– Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten uuteen rahoitusjärjestelmään siirtyminen vaikuttaa kansalaisten käyttäytymiseen. Uutta valinnanvapausjärjestelmää on testattu vasta vähän aikaa ja ainoastaan nykyisen palvelusetelilainsäädännön puitteissa. Näistäkään kokeiluista ei ole vielä käytettävissä riittävästi analysoitua tietoa. Sote-lainsäädännön viivästymisen takia uuden sote-mallin mukaiset pilottihankkeet eivät ole vielä edes käynnistyneet, toteaa Partanen.
Lääkärinpalkkioista, hoidosta ja tutkimuksista maksettavat sava-korvaukset ovat laskeneet merkittävästi eivätkä ne ole enää vuosiin täyttäneet alkuperäisen lainsäädännön tavoitteita. Tämä on aiheuttanut eriarvoisuutta, sillä pieni- ja keskituloisille yksityinen terveydenhoito ei ole enää vuosiin ollut todellinen vaihtoehto.
– Jos sava-korvausten poistamiseen liittyvät riskit toteutuvat, pieni- ja keskituloisten tilanne heikkenee entisestään. Se tarkoittaa, että sote-uudistuksen tavoitteet hoidon paremmasta ja tasapuolisemmasta saatavuudesta eivät toteudu, Partanen sanoo.