LPY: Rajalaki kannustaa siirtymään ulkomaille
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä vuoden alusta voimaan tullut uudistettu laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuo esiin epäkohdan Suomessa ja ulkomailla toimivien yritysten antamien palveluiden kustannusten korvaamisessa.
Vuonna 2011 voimaan tullut EU:n potilasdirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön virheellisesti vuonna 2014. Kun suomalainen on hakenut omatoimisesti hoitoa EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Iso-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista, hänelle on korvattu hoidon kustannuksista vain se osuus, jonka hän olisi saanut Kela-korvauksena yksityisessä terveydenhuollossa Suomessa annetusta hoidosta.
− Hoito on siis pitänyt maksaa lähes kokonaan itse ja omavastuu on vain kasvanut, kun Kela-korvauksia on leikattu useaan otteeseen, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo. Hän kommentoi ns. rajalakia Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa.
Eduskunnan hyväksymä rajalain muutos tuli voimaan 1.1.2023. Nyt hyvinvointialueet korvaavat edellä luetelluissa maissa hankitun lääketieteellisen hoidon kustannukset Kelan kautta lähes kokonaan. Asiakkaan maksettavaksi jää vain julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaava osuus sekä matkat. Asiakkaan hoidosta saama korvaus voi kuitenkin olla enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut hänen omalla hyvinvointialueellaan.
Verovaroin tuetaan hoitoon hakeutumista ulkomaille
Ilpo Tolonen pitää lakimuutosta hyvänä potilaan oikeuksien kannalta. Nyt suomalaiset voivat saada korvausta ulkomailla annetusta hoidosta kuten muidenkin EU- ja Eta-maiden kansalaiset.
− Nyt on kuitenkin päädytty erikoiseen tilanteeseen. Suomalaiset voivat hakeutua yhteiskunnan korvaamaan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle ulkomailla, mutta eivät Suomessa. Verovaroin siis tuetaan hoitoon hakeutumista ulkomaille, kertoo Tolonen.
Tolonen muistuttaa, että nyt puhutaan kansalaisten omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta. Palvelusetelit ja ostopalvelut toimivat entiseen tapaan, niihin rajalain muutos ei vaikuta.
− Sellainenkin mahdollisuus on, että suomalaiset toimijat perustavat yrityksiä ulkomaille, esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin, voidakseen hoitaa Suomesta ulkomaille hakeutuvia potilaita. Haluammeko lainsäädännöllä kannustaa suomalaisia terveyspalveluyrityksiä siirtymään ulkomaille antamaan hoitoa suomalaisille potilaille vai pitäisikö mahdollistaa hoitojen korvaaminen myös Suomessa samalla tavalla? Tolonen kysyy.