LPY: Potilasdirektiivi sisällytettävä sote-uudistukseen
Nykytilanteessa suomalaiset ovat muita EU-kansalaisia huonommassa asemassa kiireettömien terveyspalveluiden suhteen. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) vaatii, että potilasdirektiivin toimeenpanon korjaaminen on toteutettava sote-uudistuksen yhteydessä. Korjaus tulee tehdä siten, että sillä turvataan sekä potilaiden oikeudet että suomalaisten terveyspalvelualan yritysten toimintaedellytykset kotimaassa.
Jos muun EU-maan kansalainen tulee Suomeen kiireettömään hoitoon, hänen ei tarvitse maksaa siitä enempää kuin mikä olisi hoidon kustannus oman maan julkisessa terveydenhuollossa. Tällaisen julkisista varoista korvattavan hoidon hän voi hankkia myös yksityiseltä palveluntuottajalta.
Sen sijaan jos suomalainen hakeutuu kiireettömään hoitoon johonkin EU-maahan – julkiselle tai yksityiselle palveluntuottajalle – sitä ei korvata hänelle julkisen terveydenhuollon korvausperiaatteiden mukaisesti. Hän saa silloin hoidosta vain vaatimattoman Kela-korvauksen. Se on sama korvaus, jonka hän saa yksityisen terveydenhuollon hoidosta Suomessa. Tämä korvaus on murto-osa todellisista kustannuksista, loput pitää maksaa itse.
Epätasa-arvoinen tilanne johtuu siitä, että Suomi soveltaa omassa lainsäädännössään väärin EU:n potilasdirektiiviä. EU on tämän takia käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn jo vuonna 2016. Suomen valtio on usean vuoden ajan luvannut korjata asian sote-uudistuksen yhteydessä. Nykyisen hallituksen sote-uudistuksessa direktiivin toimeenpanon korjaaminen ei kuitenkaan ole mukana. LPY:n mielestä sen pitäisi olla.
LPY:n toiminnanjohtajan Ismo Partasen mukaan Suomen korvausperiaatteen muuttaminen potilasdirektiivin mukaiseksi ei yksinään riitä, koska silloin yksityiset terveyspalvelut tulisivat suomalaiselle halvemmaksi ulkomailla kuin kotimaassa. Tilanne vääristäisi kilpailuasetelmaa suomalaisten yritysten vahingoksi ja veisi verovaroja pois Suomesta.
− Direktiivin toimeenpano pitää toteuttaa siten, että se ei syrji suomalaisia yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia. Vaarana on, että suomalaisille terveyspalveluyrityksille syntyy kannuste perustaa tytäryhtiöitä palvelemaan suomalaisia ulkomailla, Partanen sanoo.