LPY: Maakuntauudistus on vallankaappaus keskushallinnolle
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että jos sote-uudistukseen liittyvä järjestämislaki hyväksytään nyt lausunnolla olevassa muodossa, se merkitsee paluuta lähes 30 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tapahtuu vallankaappaus, jossa maakunnista tulee valtion käskynhaltijoita alueille. Maakuntien itsenäistä asemaa ei turvaa edes mahdollinen verotusoikeuden saaminen. Syntyy uudenlainen demokratiavaje.
LPY:n Partanen viittaa kannanotollaan vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän uudistukseen. Sitä ennen valtio ohjasi kuntien operatiivista toimintaa hyvinkin tarkasti laeilla, asetuksilla, normeilla ja ohjeilla.
− Silloista järjestelmää pidettiin kaavamaisena ja jäykkänä eikä se sisältänyt riittävästi mahdollisuuksia paikallisten olosuhteiden huomioimiseen ja toiminnan kehittämiseen eikä kannusteita tuottavuuden parantamiseen. Miksi nyt kannattaisi palata vanhan, huonoksi havaitun järjestelmän kaltaiseen tilanteeseen? hän kysyy.
Vaikka nykyinen sote-järjestelmä on parempi kuin ennen vuotta 1993 voimassa ollut, se on LPY:n mukaan hajanainen, sirpaleinen ja haavoittuva. Kuntayhtymärakenteen takia nykyisessäkin palvelujärjestelmässämme on demokratiavajetta. Sote-maakuntauudistus ei korjaa sitä.
Esimerkki nykyisestä demokratiavajeesta on se, että kuntien omistamiin sairaanhoitopiireihin valitaan päättäjät välillisen demokratian kautta. Koska sairaanhoitopiireillä on myös osittain vastuuta erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä, on kuntien omistajaohjaus erittäin haastavaa.
− Tämä on johtanut usein siihen, että kunnat eivät ole voineet vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sopeutus tehdään tinkimällä perusterveydenhuollosta, Partanen sanoo.
Sote-uudistuksen valmistelun aikana on ollut esillä erilaisia malleja siitä, miten palveluiden järjestämisestä vastuussa olevia organisaatioita voitaisiin vahvistaa. Tästä tarpeesta on vallinnut hyvin laaja yksimielisyys jo monen vaalikauden ajan. Keinoja on ollut esillä useita, esimerkiksi suurkunnat, sote-kunnat, maakunnat ja sote-maakunnat.
Kunnat eivät halua palata vanhaan huonoksi havaittuun järjestelmään
Hallitus esittää nyt ratkaisuksi itsenäisten sote-maakuntien perustamista. Tällöin sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Niihin valittaisiin päättäjät vaaleilla vuonna 2022. Näiden sote-maakuntien verotusoikeudesta tehdään erillinen selvitys. Aluksi sote-maakuntien rahoituksesta vastaa valtio.
− Hallituksen esitys järjestämislaiksi kuitenkin rajoittaa merkittävällä tavalla sote-maakuntien itsemääräämisoikeutta. Järjestämislailla rajataan todella tarkasti perustettavien maakuntien mahdollisuuksia ja keinoja toteuttaa järjestämisvastuutaan sekä ottaa huomioon alueelliset olosuhteet ja lähtökohtatilanne, Partanen sanoo.
− Se itsenäinen asema, joka maakuntalailla sote-maakunnille annetaan, viedään järjestämislailla pois. Tällöin käytännössä tapahtuu vallankaappaus paikallis- ja aluetasolta keskushallinnolle, hän toteaa.
− Ei ole yllätys, että nykyiset järjestämisvastuulliset tahot, kunnat ja kuntayhtymät, kritisoivat voimakkaasti hallituksen sote-esitystä, erityisesti järjestämislakia. Ne eivät halua, että Suomessa palataan vanhaan, kaavamaiseen ja jäykkään järjestelmään, jossa oletetaan kaiken asiantuntemuksen olevan valtionhallinnossa, Partanen sanoo.
LPY:n mielestä järjestämislaissa pitäisi määritellä sote-maakunnille selkeät tavoitteet ja reunaehdot, mutta jättää niille vapaus päättää siitä, kuinka kyseiset tavoitteet saavutetaan.