LPY: Lisärahoitus korvamerkittävä hoitojonojen purkamiseen
Hallitus on päättänyt 500 miljoonan euron lisärahoituksen myöntämisestä hyvinvointialueille hoitojonojen purkamiseen. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) muistuttaa, että pelkkä lisärahoitus ei riitä. Lisäksi tarvitaan suunnanmuutos tavassa tuottaa palvelut. Yhteistyön lisääminen yritysten kanssa on välttämätöntä. Se on asetettava lisärahoituksen ehdoksi.
Julkisen terveydenhuollon toimintatapa ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä oli se, että palvelut pyrittiin tuottamaan pääasiallisesti omana työnä. Vuonna 2021 kunnat ja kuntayhtymät ostivat yksityiseltä sektorilta palveluita vain noin 7−8 prosentilla terveyspalveluihin käyttämästään rahoituksesta. Palveluseteleiden hyödyntäminen terveyspalveluissa oli vain muutaman promillen luokkaa.
− Hyvinvointialueiden pitää nyt tunnustaa, että hoitojonojen purkamisessa tämä malli ei toimi. Julkisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi henkilökuntaa, tiloja ja laitteita jonojen tehokkaaseen purkamiseen. Pelkkä lisärahoitus ei siis auta. Jos jonoja todella halutaan purkaa, on hyödynnettävä yksityisen sektorin resursseja nykyistä huomattavasti enemmän, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa.
LPY vaatii lisärahoitukselle ehtoa, jonka mukaan merkittävä osa siitä, vähintään puolet, on käytettävä ostopalveluihin tai palveluseteleihin. Vain tällä tavalla voidaan hyödyntää yksityisellä sektorilla tarjolla olevia resursseja, tehostaa toimintaa ja parantaa palveluiden saatavuutta. Hoitojonoja ei kyetä purkamaan ilman merkittävää yhteistyön lisäämistä yksityisten toimijoiden kanssa.
− Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista. Alueet voivat päättää saamansa rahoituksen käytöstä itsenäisesti. Siksi tämä lisärahoitus pitäisi korvamerkitä niin, että sitä ei voi käyttää muuhun kuin hoitojonojen purkamiseen, esittää Partanen.
Sanoista tekoihin
LPY järjesti yhdessä Suomen Yrittäjien ja sen sote-toimialajärjestöjen kanssa Suuren sote-seminaarin 25.1.2023. Sen paneelikeskusteluun osallistuneet eri puolueiden kansanedustajat ilmoittivat kaikki kannattavansa sote-palveluiden monituottajuutta ja yritysyhteistyön lisäämistä.
− Nyt olisi oiva tilaisuus siirtyä sanoista tekoihin. Lainsäädäntö on jo lähes 30 vuoden ajan mahdollistanut sen, että julkinen sektori voi hankkia myös terveyspalveluita yksityisiltä toimijoilta. Uudessa sote-lainsäädännössä hyvinvointialueille säädettiin valta päättää itsenäisesti, miten palveluita tuotetaan. Yksityisiä palveluita voidaan siis hyödyntää laajemmin, jos vain halutaan. Puretaan hoitojonot yhdessä, Partanen kannustaa hyvinvointialueita.