LPY: Kuntien edellytykset turvata sote-palvelut heikentymässä
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ehdottaa ns. rajoituslain muuttamista koskevassa lausunnossaan, että hallitus arvioisi lakiesityksen perustuslainmukaisuuden ja tekisi huolelliset vaikutusarviot ennen lakiesityksen antamista. Yhdistyksen mielestä esitys rajaa kohtuuttomasti kuntien itsemääräämisoikeutta. Toteutuessaan laki mitä todennäköisimmin kasvattaisi kuntien ostopalveluiden kustannuksia ja heikentäisi kuntien mahdollisuuksia hoitaa palveluiden järjestämisvastuuseen liittyviä velvoitteitaan.
Niin sanottu rajoituslaki antaa maakunnalle tai kuntayhtymälle mahdollisuuden purkaa kunnan yksityisen palveluntuottajan kanssa tekemä ostopalvelusopimus kesken sopimuskauden ilman, että siitä seuraa sanktioita. Rajoituslaki on määräaikainen, sen voimassaoloa on jatkettu kerran ja samalla madallettu purkamisen kynnystä. Nyt hallitus esittää rajoituslaille uutta jatkoa vuoden 2025 loppuun saakka ja purkamiskynnyksen madaltamista entisestään.
LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen laskee, että uuden määräajan myötä rajoituslaki olisi voimassa lähes 10 vuotta, vaikka se tarkoitettiin alun perin väliaikaiseksi.
− Toistuvasti uudistettava määräaikainen laki, joka rajaa merkittävällä tavalla kuntien itsemääräämisoikeutta, on kyseenalainen perustuslain näkökulmasta. Kunnallisten toimijoiden toimivallan ja mahdollisuuksien rajoittaminen heikentää huomattavasti niiden edellytyksiä turvata asukkailleen riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällöin vaarana on eriarvoisuuden lisääntyminen, hän sanoo.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan irtisanomisehtoa tiukennetaan myös jo voimassa olevissa ostopalvelusopimuksissa.
− Tämä tarkoittaisi sitä, että kuntayhtymällä tai maakunnalla olisi mahdollisuus jälkikäteen muuttaa yksipuolisesti ennen lain voimaantuloa solmittujen sopimusten ehtoja, joissa on noudatettu sopimuksen tekohetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä. Tällainen esitys johtaa takautuvaan lainsäädäntöön, joka ei ole Suomen oikeusjärjestelmän mukaista, Partanen sanoo.
Useiden kuntien ostopalvelusopimusten yhteisarvo ylittää jo nyt lakiesityksessä määritellyn 15 prosentin osuuden vuosittaisista sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. Jos laki tulisi esitetyn kaltaisena voimaan, näiden kuntien pitäisi sisällyttää kaikkiin uusiin ostopalvelusopimuksiinsa lain määrittelemä irtisanomisehto.
− Kunnat eivät selviä palvelunjärjestämisvelvoitteistaan ilman yksityisen sektorin palveluntuottajia. Jos irtisanomisehtoa jälleen kiristetään, palveluntuottajat joutuvat ottamaan sopimuksen purkamisen mahdollisuuden huomioon hinnoittelussaan. Silloin kuntien kustannukset mitä todennäköisimmin kasvavat, Partanen sanoo.