LPY: Koronan takia syntyneet hoitojonot purettavissa nopeasti
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) vt. puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo, että yksityisillä terveysalan yrityksillä olisi osaamista ja merkittävästi kapasiteettia osallistua koronapandemian takia kasvaneiden hoitojonojen purkamiseen. Terveyspalveluyritykset ovat ojentaneet jo kevättalvella auttavaa kättä kunnille ja kuntayhtymille, mutta siihen ei ole tartuttu.
Julkinen terveydenhuolto on joutunut koronan takia keskittymään viruksen torjumiseen ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseen. Ei-kiireellisiä hoitoja ja tutkimuksia on lykätty, sekä viranomaisten ohjeisiin perustuen että oma-aloitteisesti.
Tilanne on johtanut siihen, että lykkääntyneissä hoidoissa piilee suurempi kansanterveydellinen riski kuin toistaiseksi laantuneessa koronapandemiassa. Suomessa pitää nyt ottaa tehokkaaseen käyttöön kaikki mahdollinen terveydenhuollon kapasiteetti, julkinen ja yksityinen.
− Suuri uhka on, että hoitojen lykkääntyminen pahentaa sairauksia. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ihmisten elämänlaatu heikkenee, tarvitaan entistä vaativampia hoitoja ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat entisestään, muistuttaa Tolonen.
Haluammeko odottaa hoitoonpääsyä vuosia?
− Julkisuudessa on esitetty arvioita, että korona-aikana syntyneiden jonojen purku voi kestää jopa vuosia. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on arvioinut, että jonot saattavat jopa pidentyä syksyn aikana, vaikka koko HUS:n kapasiteetti otettaisiin käyttöön. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä pahimmat jonot voitaisiin purkaa jo vuoden loppuun mennessä, Tolonen sanoo.
Pandemian toiseen aaltoon varautumisen takia jonoja pitäisi purkaa nyt mahdollisimman tehokkaasti. Jos tai kun toinen aalto tulee, kiireettömiä käyntejä aletaan taas siirtää ja leikkauksia lykätä. Tällöin sama kuvio toistuu ja jonot kasvavat entisestään.
Tolosen mukaan terveyspalvelujärjestelmässä ei kuitenkaan ole tapahtunut näkyvää liikahdusta siihen suuntaan, että yhteistyötä jonojen purkamiseksi yksityisen sektorin kanssa edes suunniteltaisiin.
− Tämä on huolestuttavaa, sillä kello käy toista aaltoa odoteltaessa. Vaikka kunnat ja kuntayhtymät toimivat palveluiden järjestäjinä, nyt tarvittaisiin vahvaa kansallista poliittisen tason ohjausta. Hallituksen uusissa sote-linjauksissa kuitenkin nähtiin, että hallitus haluaa hyödyntää vain julkista palvelutuotantoa. Heijastuuko tämä kanta myös jonojen purkamiseen? Tolonen kysyy.
Hoitojonojen purkamiseen kolme vaihtoehtoa
Viranomaistaholta on esitetty hoitojonojen purkamiseen kolme vaihtoehtoa: yli- ja lisätöiden teettäminen julkisella sektorilla, palveluntarvitsijoiden ohjaaminen muihin kuntiin tai kuntayhtymiin sekä palveluiden hankkiminen yksityiseltä sektorilta.
− Lisätyön teettäminen julkisella sektorilla on kallista ja onko siellä resurssejakaan raskaan koronakevään jälkeen? Lisäksi hoitojonot ovat pidentyneet joka puolella Suomea. Miksi yksityisellä sektorilla käytettävissä olevia resursseja ei haluta hyödyntää, vaikka se olisi monella tapaa perusteltua? ihmettelee Tolonen.
Palvelusetelit erinomainen ratkaisu
Kunnat ja sairaanhoitopiirit voisivat hankkia palveluita yksityisiltä toimijoilta esimerkiksi ostopalvelusopimusten tai palvelusetelien avulla. Palvelusetelilaki on ollut voimassa yli 10 vuotta. Palvelusetelit olisivat Tolosen mukaan erinomainen väline jonojen purkamisessa. Niillä voitaisiin hankkia esimerkiksi lääkärintarkastuksia, kuvantamista, laboratoriotutkimuksia, polikliinisiä toimenpiteitä ja päiväkirurgisia leikkauksia.
Tolosen mukaan lääkäripalveluyritykset esittivät jo koronakriisin alkuvaiheessa, että yksityisen sektorin palveluntuottajat voisivat ottaa enemmän vastuuta potilaiden tutkimuksista ja hoidoista silloin, kun julkisen sektorin toimijat keskittyvät koronapotilaiden ja -kriisin hoitamiseen.
− Jos tai kun pandemian toinen aalto tulee, tämä toimintamalli olisi entistäkin perustellumpi, Tolonen painottaa.