LPY: Kela-korvausten nosto hyvä mutta riittämätön muutos

Hallitus on päättänyt, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia nostetaan hieman ensi vuoden alusta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä tämä ei riitä, vaan valmisteluun täytyy ottaa terveydenhuoltojärjestelmämme rahoituksen kokonaisuudistus.

Hallitus päätti budjettiriihessään varata noin 100 miljoonaa euroa sairausvakuutuksesta maksettavien sairaanhoitokorvausten korottamiseen 1.1.2024 alkaen. Kelan tehtävänä on määritellä sairaanhoitokorvausten uudet taksat. Kelan esityksen mukaan lääkärin vastaanottokäynnin korvaustaksa nousee 8 eurosta 30 euroon ja etävastaanoton korvaus 8 eurosta 25 euroon. Suun perustutkimuksen korvausta korotetaan 15,50 eurosta 30 euroon. Myös psykiatrin vastaanottokäynnistä ja hoidosta maksettavat korvaukset nousevat.

LPY pitää päätöstä lääkärinpalkkioiden Kela-korvausten korottamisesta hyvänä ja oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä toimenpiteenä.

Kela-korvausten korottamisen tavoitteena on helpottaa julkisen terveydenhuollon ylikuormitusta kannustamalla ihmisiä hakeutumaan hoitoon yksityiseen terveydenhuoltoon.

− Esimerkiksi erikoislääkärin 20 minuutin vastaanotosta jää Kela-korvauksen korotuksen jälkeenkin potilaan itse maksettavaksi 50−70 prosenttia. Taksojen korotus kannustaa hakeutumaan yksityiselle palveluntuottajalle, mutta todennäköisesti ei riittävästi hoitojonojen purkautumisen kannalta, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Kela-korvauksia maksetaan lääkkeistä, terveydenhuollon matkoista ja yksityisestä sairaanhoidosta. Lääkärinpalkkioiden korvaukset ovat tästä kokonaisuudesta korotuksen jälkeenkin vain noin 10 prosenttia.

− Hyvinvointialueiden noin 25 miljardin euron rahoitusta pitäisi tarkastella kokonaisuutena eikä keskittyä ”näpertelemään” tämän pienen Kela-korvausosuuden kanssa, Partanen esittää.

Toteutettu sote-uudistus mahdollistaa sen arvioimisen, kuinka terveyspalveluiden rahoitusjärjestelmää voisi uudistaa siten, että se on kestävällä pohjalla ja tukee uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamista myös tulevaisuudessa.

 − Nyt kannattaisi selvittää, voidaanko lakisääteisestä sairausvakuutuksesta tehdä todellinen vakuutus, ainakin joiltakin osin. Voisiko ansiotulosta perittävää sairausvakuutusmaksua nostaa niin, että sillä pystyttäisiin kattamaan kaikki perusterveydenhuollon kustannukset? kysyy Partanen.

Partanen muistuttaa, että rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain perusteella potilas saa ulkomailta haetusta hoidosta täyden korvauksen myös silloin, kun palveluntuottaja on yksityinen. Potilaan omavastuu on tällöin hyvinvointialueen asiakasmaksun suuruinen.

− Potilaan pitäisi saada Suomessa hankitusta yksityisestä sairaanhoidosta sama korvaus kuin ulkomailta haetusta hoidosta, Partanen toteaa.