LPY: Kela-korvausten leikkaaminen pitää perua
Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen kiristäminen 0,6:sta 0,7:ään näyttää lykkääntyvän, perustelluista syistä. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että hallitus peruu päätöksensä leikata yksityisestä sairaanhoidosta maksettavia Kela-korvauksia.
− Kela-korvausten leikkaamista on perusteltu sillä, että sen avulla saadaan rahoitusta ns. hoitajamitoituksen tiukentamiseen. Nyt tätä rahoitustarvetta ei ole, koska kyseisen mitoituksen tiukennus lykkääntyy puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi. Käytetäänkö henkilöstömitoituksen rahoitustarvetta tekosyynä perimmäiselle tavoitteelle leikata Kela-korvauksia? kysyy LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen.
LPY:n mukaan Kela-korvausten leikkaaminen olisi joka tapauksessa virhe tilanteessa, jossa hoidon saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on huono, hoitovelka kasvaa ja päivystykset ovat tukossa.
− Ilman Kela-korvauksia terveyspalveluiden saatavuus julkisella sektorilla olisi vielä nykyistäkin heikompi. Jos leikkaukset toteutetaan, tilanne pahenee entisestään, kun osa yksityisiä palveluita Kela-korvausten tukemana käyttäneistä siirtyy julkisen terveydenhuollon jonojen jatkeeksi, Tolonen sanoo.
Parlamentaarisen työryhmän näkemys ohjenuoraksi
LPY ei ole ainoa, joka on huolissaan Kela-korvausten leikkaamisesta. Terveydenhuollon monikanavarahoituksen uudistamista käsitellyt parlamentaarinen työryhmä esitti yksimielisesti jo viime syksynä, että Kela-korvausten osalta seurataan sote-uudistuksen edistymistä ja rahoitusjärjestelmää voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.
− Miksi hallitus sivuutti parlamentaarisen työryhmän kannan? Se täytyy ottaa ohjenuoraksi nyt, kun hoitajamitoitus ei toistaiseksi tarvitse lisärahoitusta, Tolonen vaatii.
Kela-korvausjärjestelmää voidaan myös kehittää
Hallituksen kaavailujen mukaan Kela-korvausten leikkaukset tulisivat voimaan 1.1.2023 eli samana päivänä, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
− Ei ole mitään viitteitä siitä, että hoidon saatavuuden tilanne paranisi hyvinvointialueiden aloittamisen myötä. Niiden toimintaa ei saada kunnolla käyntiin heti vaan se voi kestää jopa useita vuosia, arvioi Tolonen.
Rahoituksen uudistamisen pitää pohjautua riittävälle ja luotettavalle tiedolle hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisestä. Kela-korvaukset ovat pitkään olleet merkittävä ja toimiva osa terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuutta.
− Korvausten leikkaamisen sijaan Kela-korvausjärjestelmää täytyy uudistaa ja kehittää. Korvauksia voitaisiin myös nostaa kokonaisuudessaan, kohdennetusti tai määräajaksi, Tolonen esittää.