LPY: Kela-korvausten leikkaaminen kasvattaisi hoitovelkaa
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan edelleen kevään kehysriiheen liittyen 64 miljoonan euron leikkauksia sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) hämmästelee ministeriön suunnitelmia tilanteessa, jossa koronakriisin lisäämä hoitovelka on suurimmillaan.
LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolosen mielestä Kelan kautta palveluiden käyttäjille maksettavat yksityisen sairaanhoidon korvaukset ovat yhteiskunnan kannalta kustannustehokas tapa parantaa terveyspalveluiden saatavuutta.
– Jos Kela-korvauksia jälleen leikataan ministeriön kaavailemalla tavalla, osa yli 1,5 miljoonasta suomalaisesta palveluntarvitsijasta siirtyy korona-aikana entisestään kasvaneisiin julkisen terveydenhuollon jonoihin. Merkittävälle osalle pienituloisia yksityisten terveyspalveluiden käyttäminen ei olisi käytännössä mahdollista ilman Kela-korvausta. Tämä aiottu muutos korvauksiin heikentäisi erityisesti heikommassa asemassa olevien kansalaisten palveluiden saatavuutta sekä kasvattaisi hoitovelkaa edelleen, Tolonen muistuttaa.
Parlamentaarisen työryhmän linjausta kunnioitettava
Terveydenhuollon monikanavarahoituksen uudistamista käsitellyt parlamentaarinen työryhmä linjasi viime marraskuussa, että Kela-korvausten osalta seurataan sote-uudistuksen edistymistä ja korvausjärjestelmää voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa 18.11.2021 todetaan: ”Parlamentaarisen työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.”
− Parlamentaarisen työryhmän yksimieliselle esitykselle on vahvat perustelut. Tilanne ei ole muuttunut muutamassa kuukaudessa millään lailla. Terveyspalveluiden saatavuus vaarantuu pahasti, jos rahoitusjärjestelmää yritetään uudistaa yhtä aikaa hallinnollisten rakenteiden muutoksen kanssa, arvioi Tolonen.
Rahoitusuudistuksen perustuttava tiedolle
Valmistelussa olevan esityksen mukaan sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattaisiin noin 40 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Samana päivänä sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.
− Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvinvointialueiden toiminta olisi vielä silloin saatu kunnolla käyntiin ja palveluiden nykyistä parempi saatavuus olisi turvattu, Tolonen huomauttaa.
LPY:n arvion mukaan kestää useita vuosia ennen kuin hyvinvointialueiden toiminta on saatu vakiinnutettua sellaiseksi, että rahoituksen ja Kela-korvausten uudistaminen voitaisiin ottaa valmisteltavaksi.
− Rahoituksen uudistamisen pitää pohjautua riittävälle ja luotettavalle tiedolle toiminnan käynnistämisen onnistumisesta. Vuoden 2023 alussa sellaista tietoa ei vielä ole. Tästäkään syystä Kela-korvausten leikkaaminen ensi vuoden alusta ei ole perusteltua, toteaa Tolonen.