LPY: Jälkiarvioinnin tehostaminen parantaa lainsäädännön laatua

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kehittää lainsäädännön jälkiarviointia. Myös OECD on suositellut jäsenmailleen lainsäädännön jälkiarvioinnin vakiinnuttamista pysyväksi osaksi päätöksentekojärjestelmää. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) kannustaa antamassaan lausunnossa hallitusta kehittämään suunnitelmallista lainsäädännön jälkiarviointia.

− Tarve lainsäädännön laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen on tiedostettu jo usean vaalikauden ajan. On tärkeää, että hallitus edistää ohjelmaansa kirjattua tavoitetta jälkiarvioinnin kehittämisestä, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Oikeusministeriön asettama lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä on pyytänyt sidosryhmiltä kommentteja jälkiarvioinnin tarpeesta ja toteuttamistavasta.

− Kannatamme lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämistä. Se luo osaltaan edellytyksiä paremman ja vaikuttavamman lainsäädännön tekemiselle. Suunnitelmallinen ja systemaattinen lainsäädännön jälkiarviointi kannustaa myös laeista etukäteen tehtävien vaikutusarviointien kehittämiseen, toteaa Partanen.

Jälkiarviointi suunniteltava jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa

LPY:n mielestä laajamittainen jälkiarviointi on tarkoituksenmukaista tehdä vain merkittävistä ja/tai rakenteellisia muutoksia aiheuttavista lakiuudistuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sote-uudistuksen ns. runkolait ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät lait. Tällöinkin jälkiarviointi pitää tehdä kokonaisuudesta, ei vain yksittäisistä laeista.

− Lainsäädännön jälkiarviointi täytyy suunnitella jo lakien valmisteluvaiheessa. Se on perusteltua tehdä ennakollisen vaikutusarvioinnin valmistelun yhteydessä. Tällöin jälkiarvioinnissa voidaan mitata sitä, kuinka hyvin lainsäädännöllä saavutettiin sille asetetut tavoitteet ja kuinka hyvin vaikutusarvioinnit toteutuivat, esittää Partanen.

LPY:n lausunto lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä