LPY: Hyvinvointialueiden parannettava lisärahoituksella hoitoonpääsyä

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt tammikuun lisätalousarvioon 700 miljoonan euron lisämäärärahaa hyvinvointialueille hoitojonojen purkamiseen. Ministeriö perustelee lisärahoituksen tarvetta koronan ja inflaation vaikutuksilla. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) vaatii, että mahdollisesta lisärahoituksesta vähintään puolet käytetään palveluiden hankkimiseen yksityiseltä sektorilta.

Kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät purkamaan hoitojonoja ja korona-aikana kasvanutta hoitovelkaa pääasiassa omana työnään. Tämä johti siihen, että hyvinvointialueille jäi perinnöksi pitkät hoitojonot ja kasvanut hoitovelka.

– Pelkkä lisärahoitus ei parantaisi tilannetta, koska hyvinvointialueilla ei ole riittävästi henkilökuntaa, tiloja ja teknologiaa suunnan nopeaksi kääntämiseksi. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisäapua ja sitä on saatavissa yksityisen terveydenhuollon toimijoilta, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Partasen mukaan lisärahoitus täytyisi ”korvamerkitä” niin, että sitä ei saisi käyttää muuhun kuin hoitojonojen ja -velan purkamiseen.

Kaikki työkalut käyttöön

Vuosina 2020−2021 kunnat saivat valtiolta noin kolme miljardia euroa koronakriisin hoitamiseen. Myöhemmin on käynyt ilmi, että kunnat saivat rahoitusta yli miljardi euroa enemmän kuin mitä ne kriisin hoitamiseen käyttivät.

− Useat kunnat käyttivät tämän ylijäämän muihin tarkoituksiin, muun muassa taloutensa tasapainottamiseen, Partanen kertoo.

Vaihtoehtoisesti kunnat ja kuntayhtymät olisivat voineet purkaa hoitojonoja ja hoitovelkaa miljardilla eurolla vuosina 2020−2022.

− Työkaluja tähän olisi ollut, esimerkiksi selkeämpi työnjako koronakriisin hoidossa yksityisen sektorin toimijoiden kanssa sekä ostopalveluiden ja palveluseteleiden huomattavasti laajempi hyödyntäminen, muistuttaa Partanen.

− Hyvinvointialueet eivät saa toistaa kuntakentän virheitä vaan niiden täytyy hyödyntää yksityisellä sektorilla tarjolla olevia palveluita, Partanen esittää.