LPY: Hyvinvointialueiden käytettävä lisärahoitustaan ostopalveluihin

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että mikäli hyvinvointialueille myönnetään lisärahoitusta, merkittävä osa siitä on käytettävä ostopalveluiden hankkimiseen. Tämä tehostaisi toimintaa ja parantaisi palveluiden saatavuutta.

Julkisuudessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö hyvinvointialueille myöntää lisärahoitusta heti ensi vuoden alussa ja kuinka paljon.

− Oudoksun sitä, että lisärahoituksesta keskustellaan jo nyt, vaikka hyvinvointialueet eivät ole vielä edes aloittaneet ja valtion ensi vuoden talousarvion käsittely on eduskunnassa kesken, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on kustannusten kasvun hillitseminen. Siihen päästään vain parantamalla palvelujärjestelmän tuottavuutta.

− Jos hyvinvointialueille myönnetään arvioitua tarvetta enemmän rahaa heti alkuvaiheessa, mistä syntyy kannuste tuottavuuden parantamiseen? kysyy Partanen.

Hyvinvointialueet ovat perustelleet lisärahoituksen tarvetta hoitojonojen purkamisella. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuitenkin yleiskatteellista.

− Mikä takaa sen, että alueet käyttävät saamansa lisärahoituksen hoitojonojen purkamiseen, Partanen pohtii.

Partanen pitää todennäköisenä, että hyvinvointialueet tulevat saamaan lisärahoitusta ensi vuoden alkupuolella.

− Tälle lisärahoitukselle täytyy säätää ehto, että merkittävä osa siitä, vähintään puolet, on käytettävä ostopalveluihin tai palveluseteleihin, hän esittää.

Huolellisesti toteutettu kilpailutus tehostaa toimintaa, alentaa kustannuksia sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Kilpailuttamisen ja ostopalveluiden käytön vähäisyyttä perustellaan sote-uudistuksen tiukalla valmisteluaikataululla.

− Osin kyse on myös haluttomuudesta hyödyntää ulkopuolisia palveluntuottajia ja halusta suojella julkisen sektorin omaa tuotantoa, arvioi Partanen.