LPY: Hoitotakuuesityksen puutteet korjattava
Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo ns. hoitotakuulaista antamassaan lausunnossa, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Myös Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) toi esille nämä puutteet lakiesityksestä antamassaan lausunnossa.
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit ovat jääneet yleiselle tasolle. Arviointineuvosto edellyttää, että hallitus tarkentaa vaikutusten arviointia ennen lopullisen lakiesityksen antamista. LPY pitää arviointineuvoston kantaa perusteltuna. Myös LPY kiinnitti esitysluonnoksesta 4.1.2022 antamassaan lausunnossa huomiota vaikutusarviointien puutteellisuuteen.
− Kannatamme hoitotakuun parantamista ja tuemme hallitusta tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa on kunnianhimoinen. Sen voi kuitenkin saavuttaa määrätietoisella toiminnalla sekä hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.
Partasen mukaan vaikutusarviointien tekemistä on vaikeuttanut epäselvä kuva hoitoon pääsyn nykyisestä tilanteesta.
− Jotta voitaisiin muodostaa todenmukainen kuva lähtökohtatilanteesta, pitää kirjauskäytäntöjä ja tilastointia sekä seurantajärjestelmiä yhtenäistää kansallisella tasolla. Vain siltä pohjalta voidaan tehdä täsmällisemmät vaikutusarvioinnit sekä seurata lain tavoitteiden toteutumista, Partanen kertoo.
Yhtenäinen kustannusten laskentamalli on tarpeen
LPY:n mielestä lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnit perustuvat lähinnä valistuneisiin arvauksiin. Lausuntomateriaalissa esitetty hyvinvointialueiden terveyskeskuksiin kohdistuva vuosittainen kustannuspaine, noin 160−180 miljoonaa euroa vuosina 2023−2025, on alimitoitettu.
− Suomeen täytyy luoda yhtenäinen kustannusten laskentamalli, jota hyvinvointialueiden olisi velvollisuus käyttää. Se mahdollistaisi julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden vertaamisen keskenään. Silloin hyvinvointialue pystyisi tekemään tarkoituksenmukaisia päätöksiä siitä, milloin sen kannattaa tuottaa palveluita itse ja milloin hankkia niitä yksityisiltä alan toimijoilta, esittää Partanen.