LPY: Hoitojonot hallintaan vuoden 2025 aikana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tilaston mukaan marraskuun 2024 lopussa noin 15 000 potilasta oli odottanut erikoissairaanhoidon kirurgian hoitoonpääsyä yli kuusi kuukautta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hyvinvointialueilla on käynnistettävä välittömästi suunnitelmallinen hoitojonojen purkaminen yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
− Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilanne on edelleen todella synkkä, vaikka kirurgiassa hoitotakuuajan ylittäneiden jonot ovatkin lyhentyneet noin 1 600 potilaalla vuoden takaisesta tilanteesta. Tällä vauhdilla laittomien hoitojonojen purkaminen kestää vähintään yhdeksän vuotta, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Erikoissairaanhoitoon lähetteen saaneita oli marraskuun lopussa hoitojonoissa lähes 290 000.
− Odotan huolestuneena joulukuun tilastojen valmistumista, koska loppuvuonna pystytään yleensä toteuttamaan vähemmän toimenpiteitä henkilöstön joululomien takia, Partanen sanoo.
Lainsäädäntö erikoissairaanhoidon hoitotakuusta on ollut voimassa lähes 20 vuotta. Sen mukaan julkisen sektorin on järjestettävä hoito kuuden kuukauden (180 vuorokauden) kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista eli lähetteen saamisesta. Nykyisin vastuu hoidon järjestämisestä on hyvinvointialueilla.
− Järjestämis- ja terveydenhuoltolakien noudattamatta jättämistä on perusteltu milloin milläkin syyllä: henkilöstö- ja rahapula, koronapandemia, sote-uudistuksen valmistelu ja niin edelleen. Onko lainsäädäntöä tarkoituskaan noudattaa tältä osin? Partanen kysyy.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että nykyisten hoitojonojen purku voi kestää vuosia, jos se toteutetaan pelkästään julkisen terveydenhuollon resurssein. Hyvinvointialueilla on kuitenkin käytettävissään keinoja, joilla hoitojonojen tilanne voidaan saada hallintaan. Jos alueet eivät pysty itse tuottamaan kyseisiä palveluita määräajassa, voivat ne hankkia niitä kilpailuttamalla muita palveluntuottajia tai myöntämällä potilaille palveluseteleitä.
− Ei ole hyväksyttävää, että potilaiden annetaan odottaa jonoissa kohtuuttomia aikoja. Odottaessa sairaudet eivät parane, vaan yleensä ne pahenevat ja vaativat entistä raskaampia hoitoja. Lykkääntyneisiin hoitoihin liittyy myös merkittäviä kansanterveydellisiä riskejä ja niistä aiheutuu usein ylimääräisiä sairauspoissaoloja, jotka lisäävät kustannuksia, Partanen muistuttaa.
LPY:n mielestä hoitojonojen purkamiseksi täytyy pikaisesti ottaa käyttöön kaikki mahdollinen terveydenhuollon kapasiteetti.
− Hyvinvointialueiden on käynnistettävä tavoitteelliset erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkutalkoot yhdessä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Hyvä tavoite voisi olla laittomien hoitojonojen purkaminen kaikilla hyvinvointialueilla vuoden 2025 loppuun mennessä, esittää Partanen.