LPY: Hammashoidon Kela-korvaukset palautettava vuoden 2013 tasolle

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että viime vuosina tehdyillä suun terveydenhuollon Kela-korvausten leikkaamisilla on ollut vakavat seuraukset. Hän vaatii korvausten palauttamista aluksi vähintään vuoden 2013 tasolle.

Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia on leikattu rajusti vuodesta 2013 alkaen. Silloin yksityisellä sektorilla tuotetuista suun terveydenhuollon palveluista maksettiin korvauksia yli 120 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 summa oli laskenut noin 50 miljoonaan euroon. Tämä on johtanut siihen, että noin 500 000 suun terveydenhuollon käyntiä on jäänyt tekemättä.

Ismo Partasen mukaan tällä on ollut vakavat seuraukset. Aiemmin yksityisiä suun terveydenhuollon palveluita ovat käyttäneet kaikkiin tuloluokkiin kuuluvat, myös matalapalkkaiset. Nyt suuri osa näitä palveluita käyttäneistä on pienentyneen korvauksen takia siirtynyt julkisen sektorin asiakkaaksi. Tämä on ruuhkauttanut julkiset hammashoitolat. Jonotusajat ja hoitojaksot ovat sen vuoksi pidentyneet.

Partanen on huolissaan tilanteesta ja vaatii, että suun terveydenhuollon Kela-korvaukset palautetaan vuoden 2013 tasolle mahdollisimman nopeasti, jo ensi vuoden budjetissa. Jatkossa korvaustason tulee seurata yleistä kustannuskehitystä, jotta asiakkaan omavastuuosuus ei nousisi kohtuuttomaksi.

− En näe korvausten pienentämiselle mitään perustetta. Säästöjä se ei tuota, pikemminkin päinvastoin, sillä pitkittynyt hoitoonpääsy lisää kustannuksia pitkällä aikavälillä, kun ongelmiin ei päästä käsiksi riittävän nopeasti. Tiedossa on, että suun sairaudet heikentävät yleisterveyttä ja vaikuttavat moniin yleissairauksiin. Nyt eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa lisääntyy ja osa hammashoitoa tarvitsevista on jopa jättänyt hoidot kokonaan väliin, Partanen sanoo.

Partanen muistuttaa, että suun terveydenhuoltoa ei voida koko väestölle toteuttaa ilman yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi kapasiteettia. Kela-korvaukset ovat siksi olleet tärkeä elementti palvelujärjestelmässä. Sen heikentäminen on ollut virhe, joka pitää nopeasti korjata. Korottamisen lisäksi Kela-korvauksia voitaisiin kohdentaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön.