LPY hallitusohjelmasta: Hoitojonoista eroon yhteistyöllä
Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä uusi hallitusohjelma luo edellytykset sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Hoitojonoista voidaan päästä eroon hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin tiiviillä yhteistyöllä.
Hallitusohjelman mukaan terveyspalveluiden saatavuutta parannetaan purkamalla monituottajuuden esteitä. Yksityisen sektorin nykyistä laajempi mukaan ottaminen palveluntuottajaksi tapahtuu korottamalla ja kehittämällä Kela-korvausta, lisäämällä ja yhtenäistämällä palvelusetelien käyttöä, hyödyntämällä henkilökohtaista budjetointia sekä tehostamalla hoitotakuun toteutumisen valvontaa.
− Hallitusohjelman linjaukset ovat tervetulleita! Siinä esitetyt keinot eivät ole uusia, mutta niitä on tähän saakka käytetty tehottomasti. Esimerkiksi palvelusetelien käyttö on terveyspalveluissa ollut erittäin vähäistä, vaikka kokemukset niistä ovat olleet hyviä, LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo.
Palvelusetelien käyttöä aiotaan laajentaa siten, että asiakkaalle tulee oikeus saada seteli tai maksusitoumus toisen palveluntuottajan tarjoamaan palveluun, jos hän ei saa tarvitsemaansa palvelua hoitotakuuajan sisällä.
Hallitus aikoo parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta kohdentamalla 335 miljoonaa euroa kertaluonteista rahoitusta hoitojonojen purkuun Kela-korvausten kautta. Ensimmäinen korotus tehdään jo tämän vuoden toisen lisäbudjetin yhteydessä. Tämän lisäksi on tarkoitus uudistaa Kela-korvausjärjestelmä.
− Pidän tärkeänä, että myös erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen osoitetaan rahoitusta. Siellä on hoitotakuun kannalta todella pitkiä hoitojonoja ja paljon hoitovelkaa. Palvelusetelien arvot on määriteltävä riittävän korkealle tasolle, jotta saadaan tarpeeksi palveluntuottajia, esittää Tolonen.
Tieto avoimeksi ja vertailtavaksi
LPY tukee hallituksen tavoitetta lisätä palveluita koskevan tietopohjan kehittämistä sekä tiedon avoimuutta ja vertailtavuutta. Tämä mahdollistaa nykyistä paremman tiedolla johtamisen.
− Tarkoituksenmukaisen monituottajuuden edellytys on, että hyvinvointialueet tuntevat oman palvelutuotantonsa kustannukset. Tällöin ne voivat verrata omaa tuotantoaan muiden julkisten tuottajien kustannuksiin ja yritysten hintoihin. Näin hyvinvointialue pystyy valitsemaan hinta-laatusuhteeltaan parhaan tuottajan. Tämä on avain toiminnan tehostamiseen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen, muistuttaa Ilpo Tolonen.
Nykyisin hyvinvointialueet eivät laske kustannuksiaan yhtenevällä tavalla ja siksi vertailu on vaikeaa, ellei mahdotonta.
− Valtakunnallinen ohjaus on kustannusten hillitsemiseksi tärkeää. On hyvä, että hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan sote-palveluiden yksikkökustannukset on julkaistava valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti alkaen vuodesta 2025, Tolonen toteaa.