LPY esittää yhteishanketta hoitojonojen purkamiseksi
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ehdottaa, että valtio käynnistäisi tavoitteellisen, kaksivuotisen hankkeen erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamiseksi. Hankkeelle on myönnettävä erillisrahoitus. Kyseessä ei olisi pysyvä hyvinvointialueiden rahoituksen tason nostaminen, vaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyöhanke.
− Lisärahoituksen tulisi olla ”korvamerkittyä”. Vaikka hyvinvointialueet muutoin saavat päättää itsenäisesti, mihin ne saamansa rahoituksen käyttävät, tämä olisi poikkeus. Rahoituksen voisi käyttää vain erikoissairaanhoidon hoitojonojen ja hoitovelan purkamiseen yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, kertoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
LPY perustelee esitystään sillä, että huolestuttavan nopeasti kasvavia erikoissairaanhoidon hoitojonoja ei saada puretuksi nykyisillä toimintamalleilla. Jos mitään uutta ei tehdä, jonotilanne todennäköisesti heikkenee perusterveydenhuollon hoitotakuun parantuessa.
− Kun perusterveydenhuollon saatavuutta nyt parannetaan hoitotakuun kiristymisen myötä, on oletettavaa, että ainakin aluksi erikoissairaanhoitoon ohjautuu nykyistä enemmän potilaita, Partanen arvioi.
LPY:n mielestä valtion on kannustettava hyvinvointialueita etsimään ja ottamaan käyttöön aina parhaat ja tehokkaimmat mahdolliset keinot hoitojonojen purkamiseksi. Yksi tällainen keino on lisätä yksityisen sektorin kanssa tehtävää avointa ja suunnitelmallista yhteistyötä, esimerkiksi hyödyntämällä palveluseteleitä ja kilpailutettuja ostopalveluita.
− Ongelmien siirtäminen ei ole kestävä ratkaisu. Se on sama kuin aina lakaisisi roskat maton alle − joskus ne on kuitenkin siivottava. Siksi hoitojonojen purkamishankkeelle täytyy asettaa selkeät tavoitteet ja aikataulu sekä varata sille riittävä rahoitus. Ainakin hoitotakuun vastaiset laittomat hoitojonot olisi purettava viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä, Partanen painottaa.
Kustannusten korvaaminen jälkikäteen vain tuloksia ja ”kuitteja” vastaan olisi perusteltua, jotta ei toisteta aiemmin tehtyjä virheitä.
− Kohdentamalla lisärahoitus hoitojonojen purkuun estetään se, että hyvinvointialueet käyttäisivät kyseistä rahoitusta muihin tarkoituksiin, kuten kunnat tekivät koronapandemian hoitamiseen suunnatulla rahoituksella, Partanen huomauttaa.