Lääkäripalveluyritykset: Julkiset toimijat terveysmarkkinoilla – miksi?

Kunnat ja kuntayhtymät ovat tällä vuosituhannella laajentaneet terveyspalveluiden tuotantoaan avoimille kilpailluille markkinoille. Näitä palveluita tuotetaan kuntien omana työnä tai liikelaitosten tai kunnallisten yhtiöiden toimesta. Asiakkaina ovat tällöin yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyhtiöt tai toiset julkisen sektorin toimijat.

– Pelisäännöt siitä, millä ehdoilla ja miten toimien kunnat ja kuntayhtymät voivat osallistua markkinaehtoiseen toimintaan, ovat epäselvät. Kunnalliset yhtiöt ovat sinänsä tervetulleita kilpailemaan avoimille markkinoille, mutta niiden pitää silloin toimia samoilla säännöillä kuin muidenkin – muuten kilpailu ei ole reilua, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

Kuntien tuotantoyksiköt nauttivat monenlaisista kilpailueduista verrattuna yksityisiin yrityksiin. Esimerkiksi kuntien liikelaitokset eivät voi mennä konkurssiin eivätkä ne maksa veroa. Ne voivat saada kilpailuetuja myös erilaisten ristiinsubventioiden muodossa, esimerkkinä toimitilat ja niiden käytöstä maksettavat korvaukset ja tukipalvelut.

– Julkisen sektorin osana tai liikelaitosmuodossa markkinoilla toimivat palveluntuottajat nauttivat huomattavista kilpailueduista, jotka aiheuttavat kilpailuvääristymiä ja siten vaarantavat palvelumarkkinoiden toiminnan ja estävät markkinoiden normaalin kehittymisen. Tämän vuoksi uuden kuntalain mukaan kunnallisten toimijoiden on yhtiöitettävä markkinoilla tapahtuva toimintansa, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Myös kuntien yhtiömuodossa tapahtuva ja avoimille markkinoille suuntautunut palvelutuotanto on lisääntynyt viime vuosina – erityisesti terveyspalvelualoilla. Tästä ovat esimerkkinä kuntien työterveysyhtiöt sekä sairaanhoitopiirien omistamat erikoissairaanhoitoa tuottavat yhtiöt.

– Vaikka julkisen sektorin yhtiömuodossa tapahtuva palvelutuotanto poistaakin monia kilpailuvääristymiä, ei sekään ole ongelmatonta. Ratkaisevaa on se, kuinka kyseinen toiminta on organisoitu ja toimitaanko samoilla säännöillä, sanoo Yrjö Närhinen.

Myös kunnan tai kuntayhtymän omistama yhtiö voi hyötyä perusteettomista kilpailueduista. Se voi esimerkiksi saada toimitilat tai tukipalveluita subventoituun hintaan. Myös suorahankinnat omalta yhtiöltä ja paremmilla ehdoilla saatu rahoitus voidaan laskea kilpailueduksi.

– Viime aikoina on julkisuuteen tullut erilaisia julkisen sektorin ”organisaatiovirityksiä”, joissa tavoitteena on hyödyntää verorahoitteisia resursseja kilpailluilla markkinoilla – ja siten vallata lisää markkinaosuutta kilpailuetuja hyödyntäen. Voidaan perustellusti kysyä, onko julkisen sektorin tehtävänä osallistua avointen markkinoiden toimintaan, pohtii Ismo Partanen.