Kela-korvaus puoltaa paikkaansa valinnanvapauden turvaajana
Halutaanko potilaalta viedä mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa? Julkisuudessa on vaadittu yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten poistamista varsin kummallisilla argumenteilla.
– Kela-korvaus on terveydenhuoltojärjestelmässämme se osa, jolla tuetaan asiakkaan valinnanvapautta. Halutaanko nyt tosiaan viedä potilaalta mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa, kysyy Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.
Julkisuudessa esiintyneeseen huoleen terveyspalvelujärjestelmän uudistamistarpeesta on helppo yhtyä.
– Sen sijaan näkemys, jonka mukaan yksioikoinen Kela-korvausten poistaminen helpottaisi tilannetta, on vähintäänkin kummallinen, sanoo Lääkäripalveluyritykset LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksella, jota arkikielessä kutsutaan Kela-korvaukseksi, saadaan toteutettua pienellä rahalla suuri määrä hoitoja ja tutkimuksia. Korvauksen avulla voidaan purkaa painetta julkisen sektorin hoitojonoista, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja samalla tukea asiakkaan valinnanvapautta.
Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkärikäyntejä oli vuonna 2010 peräti 3,7 miljoonaa, mikä on yli neljännes kaikista avohuollon lääkärikäynneistä. Julkista rahoitusta näiden lääkärikäyntien korvaamiseen käytettiin noin 73,4 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % terveydenhuollon kokonaismenoista.
– Yhteiskunnallisesti Kela-korvaus on siis varsin kustannustehokas, toteaa Hirvonen.
Kela-korvauksen alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä asiakkaan valinnanvapautta.
– Valitettavasti korvauksen suuruus on jäänyt jälkeen sille alun perin kaavaillusta roolista, kun sitä ei ole korotettu yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tällä hetkellä Kela-korvauksella korvataan keskimäärin vain 20–25 % lääkärikäynnin kustannuksesta, kertoo Merja Hirvonen
– Ei liene toista etuutta, joka olisi jäänyt vastaavalla tavalla jälkeen vuosien saatossa, sanoo Partanen.
Terveydenhuoltojärjestelmämme tarvitsee jatkossakin sekä yksityistä että julkista sektoria. Uudistamisen tulisi lähteä potilaan tarpeista käsin, ja tukea potilaan valinnanvapautta.
– Ruotsissa on toteutettu uudistus, jossa potilaalle on annettu oikeus valita hoitopaikkansa vapaasti. Tässä uudistuksessa yksityinen ja julkinen palveluntuottaja on asetettu keskenään samaan asemaan, ja hoidon saatavuus on parantunut erityisesti vähävaraisimmille. Ruotsin hyvistä kokemuksista on syytä ottaa mallia Suomenkin uudistuksissa, toteaa Hirvonen.