Elinkeinoelämän yhteiset viestit seuraavalle hallituskaudelle: Talouden käänne vaatii rohkeita tekoja

Suomen talous on ajautunut vakaviin ongelmiin ja kuilun partaalle. Jotta talous saadaan käännettyä vakaalle nousu-uralle, tarvitaan rohkeita uudistuksia ja tehokkaita kannusteita yrittämiseen ja työn tekemiseen. Tilanteen vakavuuden takia suomalainen elinkeinoelämä on koonnut ensi kertaa yhteiset teesit kriisin oikaisemiseksi.

1. Investoinnit nousuun, lisää työtä ja työpaikkoja

Suomen tuotannollinen pääomakanta on supistunut jo usean vuoden ajan. Suomi tarvitsee kipeästi teollisia investointeja. Samoin on vahvistettava investointeja henkiseen pääomaan sekä sitä kautta syntyviin innovaatioihin ja kasvuun. Jotta työllisyyttä voidaan parantaa, tarvitaan myös voimakkaita toimia suomalaisen työn kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ja työllistämisen helpottamiseksi.

• Verotuksen rakennetta on muutettava yrittämistä, investointeja ja työn tekemistä rohkaisevaksi ja kannustavaksi.

• Kokonaisverotuksen tasoa on laskettava 2 prosenttiyksikköä.

Yhteisöverokanta on säilytettävä ennakoitavalla tavalla kilpailukykyisenä suhteessa kilpailijamaihin. Yritysten verotuksen ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta tulee lisätä.

Vaalikaudella tulee selvittää mahdollisuudet yritysverojärjestelmän rakenteelliseen uudistamiseen, samoin tulee tutkia ns. Viron veromallin soveltuvuus Suomeen. On huolehdittava henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotuksen kilpailukykyisyydestä suhteessa osakeyhtiöihin.

• Työmarkkinoilla on pantava toimeen kokonaisvaltainen uudistus. Tarvitaan työpanosta lisääviä toimia, mutta samalla on luotava edellytykset Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn parantamiselle ja työpaikkojen synnylle.

 Uudistuksella on edistettävä määrätietoisesti paikallista sopimista työpaikoilla.

Työpaikkojen syntymistä voidaan edesauttaa myös työsuhdeturvaa tarkistamalla, esimerkiksi pidentämällä merkittävästi koeaikaa. Sairausajan palkkaa koskevaa lainsäädäntöä on muutettava siten, että työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta ensimmäiseltä sairauspäivältä. Vastaava muutos on tehtävä myös työehtosopimuksiin.

• Yritystoimintaa koskevan sääntelyn järkeistäminen on tehtävä pikaisessa aikataulussa. Kun sovitetaan yhteen erilaisia yhteiskunnallisia intressejä, tulee priorisoida yrittäjyyttä, uusia investointeja ja työpaikkojen syntyä.

Tiedotteen löydät Suomen Yrittäjien sivuilta tästä. 

2. Suomi tarvitsee kasvollisia suomalaisia omistajia; elinkelpoisten yritysten jatkuvuus on turvattava

Suomalainen hyvinvointi tarvitsee menestyviä yrityksiä ja pitkäjänteistä yritystoimintaa. Sukupolvenvaihdoksen edessä on viiden seuraavan vuoden aikana arviolta lähes 20 000 yritystä. Toimintaympäristöä tulee kehittää niin, että omistajien motivaatio turvataan ja heidän on mielekästä ottaa riskejä ja kantaa vastuuta yrityksistä ja työpaikoista.

Tällä vaalikaudella eräissä tapauksissa jopa yli 50 prosentilla noussut perintö- ja lahjavero on ongelmallinen yritysten sukupolvenvaihdoksille. Yritysten kannalta on äärettömän tärkeää, ettei perintö- ja lahjavero muodostu esteeksi sukupolvenvaihdosten tekemiselle.

• Perintö- ja lahjaveroon tehdyt veronkorotukset on tulevalla vaalikaudella poistettava ja verotuksen tasoa alennettava kilpailijamaiden tasolle.

3. Motivaatio kuntoon: kannusteet työn tekemiseen ja menestymiseen

Osaamisen kehittämiseen ja työn tekemiseen tulee kannustaa kaikin mahdollisin keinoin. 

• Työn verotusta on kevennettävä merkittävästi kaikissa tuloluokissa. Tavoitteena tulee lisäksi olla, että kaikilla jää lisätuloista aina vähintään puolet käteen. Progressiivinen verotus on Suomessa EU:n jyrkimpiä, mikä lannistaa työntekoa ja yrittämistä.

• Sosiaaliturva on uudistettava työn tekemistä kannustavaksi. Työttömyys- ja kannustinloukut on poistettava kaikilla tulotasoilla. Aktiivista työnhakua tulee nopeuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhentämällä. 

• Lisätään nuorten työelämävalmiuksia hyväksymällä nykyistä laajemmin ammatin hankkiminen työtä tekemällä. Oppisopimuskoulutus on muutettava nuorille ja yrityksille houkuttelevaksi työn kautta opiskelemisen muodoksi. 

4. Julkisen sektorin koko saatava pienemmäksi

Julkisen sektorin menot ovat nousseet Suomessa suhteessa bruttokansantuotteeseen 10 vuodessa noin 50 prosentista miltei 60 prosenttiin. Tämä on johtanut korkeaan veroasteeseen ja kestämättömään velkaantumiseen.

 • Julkista taloutta on leikattava ensi vaalikaudella vähintään 3‒4 miljardilla eurolla. Pidemmän ajan tavoitteeksi tulee ottaa, että julkisen talouden osuus taloudesta painetaan takaisin alle 50 prosentin.

Tavoitteen saavuttaminen merkitsee julkisen sektorin tehtävien vähentämistä ja tulonsiirtojen alentamista. Julkisen sektorin tehokkuutta voidaan samaan aikaan lisätä ottamalla yritykset entistä laajemmin mukaan palvelujen tuotantoon. Näin syntyy uusia innovaatioita, parannetaan palveluja, lisätään ihmisten valinnanmahdollisuuksia sekä säästetään kustannuksia.

• Sote-uudistus tulee toteuttaa nopeutetussa aikataulussa niin, että yrityksillä on mahdollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisten valinnanvapauden lisäämiseksi. Sote-alueiden on turvattava, että ihmisillä on mahdollisuus valita ja hankkia huomattavasti nykyistä suurempi osa palveluistaan esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää hyväksi käyttäen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteinen kannanotto 19.11.2014