Yritämme katsoa kulman taakse
Blogi 41/2021 | Jaakko Herrala
Ruotsalainen dekkarikirjailija Leif G.W. Persson on luonut Lars Johansson -nimisen fiktiivisen hahmon, josta kollegat sanovat, että hän on mies, joka näkee kulman taakse. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole Lars Johanssonia, mutta yritämme silti nähdä kulman taakse. Toisin kuin Perssonin tarinoissa, meillä kyse ei ole fiktiosta.
Perinteinen tapa suunnitella toimintaa on retrospektiivinen. Luetaan tilastoja ja suunnitellaan sen pohjalta, miten asiat ovat menneet tähän saakka. Siis katsotaan taaksepäin. Kulman taakse katsominen on katsomista tulevaisuuteen. Mitä on odotettavissa ja miten siihen pitäisi varautua!
Jotta palveluita voi kohdentaa ja sijoittaa järkevästi, meidän pitäisi tietää, mitä palveluita missäkin tullaan tarvitsemaan. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluista sanotaan helposti, että niitä tarvitaan erityisesti reuna-alueilla, mutta kuitenkin valtaosa ikääntyneistä asuu kaupungissa.
Olemme käynnistäneet THL:n kanssa hankkeen, jossa selvitetään ihmisten käyttäytymistä ja sijoittumista postinumeroalueittain. Selvitämme paitsi, minne ihmiset ovat sijoittuneet, myös mitä uusia ilmiöitä ja trendejä alueittain esiintyy. Miten väestön ruokailutottumukset vaihtelevat? Syödäänkö terveellisesti? Kuinka paljon tupakoidaan tai käytetään alkoholia? Mitä huumeita on liikkeellä? Miten väestö harrastaa liikuntaa?
Olemme siis rakentamassa alueellisesti tilannekuvaa ja ennustetyökalua tällaisen epävirallisen tiedon avulla. Hyödynnämme yrityksiltä, netistä ja somesta saatavaa tietoa. Yritämme rakentaa näkymää tulevaisuuden Pirkanmaasta tavalla, jota jotkut kutsuvat ilmiölähtöisyydeksi. Mitä tapahtuu? Mihin pitää varautua ja mihin reagoida tulevaisuudessa? Mitä on kulman takana? Tämä tuo lisäarvoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Vastaavaa ei Suomessa ole vielä tehty. Ei siitä vetävää dekkaria saa, mutta kuten jo totesin, tämä ei olekaan fiktiota.
Kirjoittaja Jaakko Herrala on Pirkanmaan sote-muutosjohtaja