Yksityinen terveydenhuolto tekee modernia tutkimustyötä
Blogi 22 | Petri Bono
Uudet lääkkeet ovat sijoitus terveyteen ja työkykyyn, sillä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia voidaan merkittävästi vähentää huolehtimalla ihmisten työ- ja toimintakyvystä myös modernien lääkkeiden avulla.
Lääkehoito ja uudet lääkeinnovaatiot ovatkin osa toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää. Esimerkiksi tehokkailla uusilla astman, reuman ja syövän lääkehoidoilla voidaan hidastaa oireiden ja tautien etenemistä, tukea sairastuneen selviytymistä ja välttää tautien aiheuttama elinajan ja työvuosien lyheneminen.
Mutta uusia lääkkeitä syntyy vain tekemällä jatkuvasti uutta tutkimusta. Harva tietää, että myös yksityisellä puolella tehdään lääketeollisuuden toimeksiantamia lääketutkimuksia ja tarjotaan potilaille uusia hoitoja ennen kuin niillä on myyntilupa.
Yksinomaan Terveystalossa oli vuoden 2021 lopussa 110 eri faasien 2−4 tutkimusprotokollaa auki (lääke-, rokote- ja laitetutkimuksia) ja näissä työskenteli noin 150 eri lääkäriä, sairaanhoitajaa, röntgenhoitajaa ja laboratoriohoitajaa tutkijoina, apututkijoina, tutkimushoitajina ja datan käsittelijöinä. Lääketutkimus ei ole pysähtynyt siis edes koronan aikana.
Yksityisten toimijoiden panostukset digipalveluihin palvelevat myös lääketutkimuksia. Modernissa lääketutkimuksessa potilaita ei etsitä enää lehti-ilmoitusten avulla, vaan tutkimuksesta informointi voi tapahtua lähettämällä personoitu viesti suoraan sovellukseen niille potilaille, joilta on saatu siihen lupa.
Ensikontaktin jälkeen potilaalle annetaan sama perusteellinen tieto ennen tietoista päätöstä osallistumisesta, mutta ensikontakti on pysyvästi muuttunut ja siirtynyt 2020-luvulle. Suomen yksityiset toimijat ovat oman käsitykseni mukaan tässä Euroopan terävimmässä etulinjassa.
Digi-investoinnit parantavat Suomessa tehtävän lääketutkimuksen kokonaiskilpailukykyä entisestään viimeistään siinä vaiheessa, kun suuret lääkeyritykset huomaavat, miten elegantti tapa on kehitetty tutkimukseen soveltuvien potilaiden ensikontaktointiin.
Eikä tutkimus kohdistu pelkästään toimeksiantotutkimuksiin, vaan myös akateemisen tutkimuksen määrää on merkittävästi lisätty. Pelkästään viime vuonna Terveystalon tutkijat julkaisivat 54 vertaisarvioitua tutkimusta akateemisissa tiedelehdissä – määrässä kasvua 100 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. PubMed-tietokannan mukaan vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös muilla yksityisillä palveluntuottajilla.
Yksityisen merkittävät digi-investoinnit eivät nykyään kohdennukaan ainoastaan parempien palveluiden tuottamiseen, vaan myös entistä tehokkaampien lääkehoitojen kehittämiseen ja tarjoamiseen potilaille.
Lääketeollisuus investoi Suomessa vuonna 2021 yhteensä 234 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja tästä suurin osa menee kliinisiin lääketutkimuksiin. Nyt kun yksityisetkin toimijat ovat mukana kliinisissä lääketutkimuksissa, Suomen potentiaali kilpailla investoinneista ja lisätä tutkimuksia paranee merkittävästi. Ja samalla yhä useampi suomalainen saa uusinta mahdollista hoitoa.
Kirjoittaja Petri Bono on Terveystalon johtava ylilääkäri
Kuva: Terveystalo