Valtio haluaa kyykyttää hyvinvointialueita
Hallituksen sote-lakipakettiin sisältyvässä järjestämislakiesityksessä on erikoinen pykälä 16. Se velvoittaa hyvinvointialueen perustelemaan päätöksensä, jotka koskevat palveluiden hankkimista yksityiseltä sektorilta.
Miksi ihmeessä?
Kuvitteleeko joku, että hyvinvointialue tekisi tällaisia päätöksiä ilman perusteluja? Ja siksi täytyy lailla säätää, että kyseiset päätökset pitää erikseen perustella sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kunnat ja kuntayhtymät ovat hankkineet palveluita yksityisiltä jo vuosikymmeniä. Ne ovat olleet suuria hankintapäätöksiä. Ne on valmisteltu hyvin. Päätökset on esitellyt virkavastuulla toimiva esittelijä. Muussa tapauksessa olisi toimittu laittomasti, mahdollisesti jopa rikollisesti. Hyvinvointialueille tulee hallintorakenne, joka toimii samoilla periaatteilla kuin kunnat ja kuntayhtymät nykyisin. Hankinnat perustellaan ja ne esitellään kulloinkin päätösvaltaa käyttäville toimielimille tai virkamiehille.
Mikä siis on ongelma? Pitääkö ministeriöön lähettää erilliset dokumentit kenties siksi, että siellä ei osata lukea pöytäkirjoja ja niiden liitteitä? Eikö sosiaali- ja terveysministeriö luota hyvinvointialueiden osaamiseen?
Pykälän 16 tarvetta perustellaan muun muassa sillä, että halutaan varmistaa hankintalain noudattaminen. Nyt ollaan siis säätämässä lakia, jossa säädetään, että tiettyjä lakeja pitää noudattaa. Tähän asti tosin kenellekään ei ole ollut epäselvää, että lakeja pitää noudattaa. Ja jos ei noudata, siitä tulee seuraamuksia.
Kyseinen päätösten perusteluvaatimus taitaakin liittyä siihen, että hallitus haluaa vähentää yksityisiltä hankittavien palveluiden määrää. Kun palveluiden hankkimista ei uskalleta kokonaan kieltää, kyykytetään hyvinvointialueiden valmistelevia virkamiehiä ja päättäjiä turhalla byrokratialla.
Ismo Partanen