Vaikuttavuutta mittaamaan

Blogi 35/2021 | Sari Riihijärvi

Vastikään julkaistussa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon selvityksessä ehdotetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen. Keskuksen tavoitteena olisi tukea väestön hyvinvoinnin parantamista, yhteiskunnan taloudellisesti kestävää kehitystä ja varmistaa sote-palveluiden suuntaaminen kustannusvaikuttavasti.

Kyse on siitä, että mittaamme sote-palveluissa osittain vääriä asioita eli suoritteita, kustannuksia ja saatavuusaikoja. Kuitenkin meidän pitäisi mitata ensisijaisesti sitä, mitä palvelujärjestelmä tavoittelee: terveyshyötyä ja hyvinvointia. Siis toiminnan vaikuttavuutta.

Valitettavasti kaikki terveydenhuollon palvelut eivät lisää terveyshyötyä, jotkut jopa vähentävät sitä. OECD:n (2017) mukaan 10−34 prosenttia terveydenhuollon palveluista on turhia, osa jopa haitallisia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi antibioottireseptit ja päivystyskäynnit. Palvelut tulee siis kohdentaa paremmin, karsia turhat ja haitalliset toimenpiteet.

Kustannusten kasvua pitäisi hillitä, mutta toisaalta sairaudet pitäisi pystyä hoitamaan paremmin. Se on vaikea yhtälö, kun palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Samanaikaisesti lääketiede kehittyy tarjoten yhä parempia hoitoja, jotka kuitenkin ovat entistä kalliimpia.

Sairauksien ennaltaehkäisy säästää kustannuksia, mutta siihen on haastavaa kohdentaa resursseja. Siksi hoidamme kalliisti sairauksia, joita voisimme ennaltaehkäistä tai lieventää, jos toimenpiteet kohdennettaisiin oikein. Siis vaikuttavasti.

Miten ratkaisemme ongelman? Mitä tarvitaan vaikuttavuusperusteiseen terveydenhuoltoon?

Siihen tarvitaan uusia, innovatiivisia palvelumalleja, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista.Nykyteknologia ja data-altaisiin kertyvä tieto mahdollistavat jo nyt vaikuttavuuden mittaamisen. Vaikuttavuustiedolla johtaminen auttaa kohdentamaan rajallisia resursseja ja parantamaan sekä terveydenhuollon tuottavuutta että eettisyyttä.

Digitalisaatiota ei kuitenkaan voi liimata vanhojen palvelumallien päälle, tarvitsemme aidosti uudenlaisia tapoja tuottaa terveydenhuoltoa. Kaikkien toimijoiden, niin julkisten kuin yksityisten, ponnistuksia tarvitaan.

Esimerkki vaikuttavuusperusteisesta ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ovat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Kun mieleltään kuormittunut ohjataan ajoissa vaikuttavaan hoitoon, vähenevät sekä inhimillinen kärsimys että yhteiskunnan kulut. Kaikki voittavat.

Sote-vaikuttavuuskeskus on kannatettava idea. Mutta kansallisen koordinaation lisäksi tarvitsemme aitoa tiedolla johtamista kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Organisaatioiden tulee asettaa omat laatumittarinsa ja tavoitetasonsa ja johtaa niitä määrätietoisesti. Laatu- ja vaikuttavuusmittareiden tulee myös olla läpinäkyviä.

Kirjoittaja Sari Riihijärvi on Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja