Työterveyshuolto on kaikkien etu

Blogi 14/2022 | Vesa Rantahalvari

Viime päivinä työterveyshuoltoa on arvosteltu sanoilla tehoton ja typerä. Kaikilla on toki oikeus mielipiteisiin. Tässä kirjoituksessa yritän tuoda esiin enemmän faktoja kuin uskomuksia työterveyshuollosta.

Haluavatko työterveyshuollon alasajajat lopettaa työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen minimoinnin terveydenhuollon keinoin poistamalla työnantajilta kyseisen lakisääteisen velvoitteen?

Tämä vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa maksava toiminta sisältää muun muassa satojatuhansia tunteja työpaikkaselvityksiä ja satojatuhansia terveystarkastuksia. Vastaavia, työpaikkojen olosuhteita tuntevien ammattilaisten palveluja ei ole saatavissa julkisesta terveydenhuollosta. Työntekijöiden hyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja työntekijöiden saatavuuden näkökulmasta tätä palvelua ei ole varaa menettää. 

Työterveyshuolto kattaa myös vapaaehtoista sairaanhoitoa. Vuonna 2019 sen hyväksytyt järjestämiskustannukset noin 450 miljoonaa euroa. Sillä saatiin muun muassa yli 3 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja yli 4,7 miljoonaa tutkimusta.

Veronmaksajille työterveyshuolto on erittäin kustannustehokas tapa huolehtia työkyvyn ja terveyden edistämisestä ja ylläpitämisestä, koska yleisiä verovaroja ei käytetä työnantajien järjestämän työterveyshuollon rahoittamiseen.

Työnantajille korvataan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, mutta nämä korvaukset rahoitetaan työnantajilta ja työntekijät perittävillä vakuutusmaksuilla. Ne huomioon ottaen työterveyshuollon palvelujen tosiasialliset rahoittajat ovat työnantajat 80 prosentin ja työntekijät 20 prosentin rahoitusosuudella.

Jos työterveyshuollon sairaanhoidon korvausjärjestelmä kumottaisiin, osa sen nykyisistä käyttäjistä siirtyisi käyttämään julkista terveydenhuoltoa. Resurssit palvelujen järjestämiseen eivät lisääntyisi, koska euroakaan työterveyshuollon nykyisestä rahoituksesta ei siirtyisi julkisten terveyspalvelujen järjestäjille. Julkisiin terveyspalveluihin jonottavien etu tuskin olisi jonottajien lukumäärän kasvu ilman resurssien vahvistumista.

Hyvinvointiala HALI:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause kuvasi, että työterveyshuolto on varsin tehokasta, jos sitä vertaa kuntien järjestämisvastuulla olevaan terveydenhuoltoon. Se kestää vertailun myös silloin, kun huomioidaan se, että työterveyshuollon asiakkaat ovat keskimäärin parempikuntoisia kuin julkisen terveydenhuollon asiakkaat ovat.

Kirjoittaja Vesa Rantahalvari on EK:n johtava asiantuntija