Tuottavuuden parantaminen ei ole mörkö

Blogi 36/2021 | Ilpo Tolonen

Sattui silmiin ministeri Li Anderssonin kolumni toukokuulta Kansan Uutisissa. Andersson kirjoittaa, että Vasemmistoliitto ja SDP äänestyttivät HUSin hallitusta tuottavuustavoitteesta. Osa hallituksesta halusi ensi vuoden talouden raameihin kirjauksen tuottavuuden parantamisesta yhdellä prosentilla. Vasemmistopuolueet esittivät, että maininta tuottavuustavoitteesta poistetaan kokonaan.

Vasemmisto hävisi äänestyksen. Onneksi!

Tuo vasemmiston vaatimus on kauniisti sanoen erikoinen. Suomen taloudellinen nousu sotien jälkeen on perustunut tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen. Ilman sitä elintasomme olisi huomattavasti nykyistä matalampi. Ilman jatkuvaa tuottavuuden parantamista ei olisi olemassa nykyisen tasoista suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Tuottavuuden parantaminen on keskeisessä roolissa myös terveyspalveluiden kehittämisessä. Kun vaaditaan teknologian tehokasta hyödyntämistä, digitalisaatiota ja etävastaanottoja, tavoitellaan tuottavuuden parantamista. Seitsemän päivän hoitotakuu voidaan toteuttaa vain palvelujärjestelmän tuottavauutta merkittävästi parantamalla.

Myös terveydenhuoltojärjestelmän tuottavuutta mitataan ja seurataan. Esimerkiksi sote-uudistuksen verkkosivuilla on erillinen osio terveydenhuollon tuottavuudelle ja vaikuttavuudelle.

Vasemmiston mielestä tuottavuutta ei siis kuitenkaan pitäisi tavoitella. Tahtoo vain olla sillä tavalla, että jos jotakin asiaa ei aseteta tavoitteeksi, se tuskin toteutuu muutoin kuin vahingossa. Terveyspalveluiden tuottavuuden kasvu ei voi mitenkään toteutua vahingossa. Sitä tarvitaan ja sitä pitää tavoitella määrätietoisesti. Se ei ole mikään mörkö.

Kirjoittaja Ilpo Tolonen on LPY:n puheenjohtaja ja Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja