Tiina Wangel: Sote ratkaistaan yhteistyössä
Blogi 1/2025 | Tiina Wangel
Sote-uudistusta on tehty jo lähes neljännesvuosisata. Uudistus on edennyt, mutta valitettavan hitaasti, vaikka maailma ympärillä on muuttunut nopeastikin.
Suomen Yrittäjät ja LPY sen toimialajärjestönä ovat vahvasti sitoutuneet soten keskeisiin tavoitteisiin. Sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen ovat edelleen yrittäjäjärjestöjen fokuksessa.
Vuodesta 2025 tulee hyvinkin ratkaiseva soten tulevaisuuden kannalta. Huhtikuun aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuutetut. Heidän vastuullaan on seuraavat neljä vuotta sote-uudistuksen käytännön toteuttaminen omalla toimialueellaan.
Hyvinvointialueiden ensimmäinen reilun kahden vuoden toimikausi päättyy keväällä. Se on kulunut pääosin siirtymäkauden läpiviemisessä. Toki mittaviakin kehittämishankkeita on käynnistetty. Tällaisia ovat olleet muun muassa digitaalisten palveluiden käyttöönotto sekä palveluverkkojen uudistaminen. Tuloksia näistä kehittämistoimista saataneen laajemmin vasta lähivuosina.
Yrittäjät ja sen sote-toimialajärjestöt ovat jo vuosia esittäneet ratkaisuja soten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjäjärjestöjen mielestä julkisen sektorin pitää keskittyä ensisijaisesti sote-palveluiden järjestämisvastuusta huolehtimiseen. Sen sijaan palvelutuotannossa niiden kannattaa hyödyntää yksityisen sektorin toimijoita mahdollisimman laajasti.
Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa hyvinvointialueille järjestämisvastuun eriyttämisen omasta palvelutuotannosta. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole yksikään hyvinvointialue vielä hyödyntänyt. Toivottavasti alueet tarttuvat tähän mahdollisuuteen seuraavalla vaalikaudella.
Eriytettyään järjestämisvastuun palvelutuotannosta hyvinvointialue pystyy laskemaan oman palvelutuotantonsa yksikkökustannukset vertailukelpoisesti muiden tuottajien kanssa.
Kun hyvinvointialue tuntee oman tuotannon yksikkökustannukset, se kykenee paremmin tekemään päätökset siitä, mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä hankkia muilta toimijoilta.
Mikään organisaatio ei pärjää yksin. Eivät myöskään hyvinvointialueet. Niiden kannattaa tehdä strategista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti hyvinvointialueiden hankintapolitiikan toteuttamisessa. Avoimen ja säännöllisen markkinavuoropuhelun ja hyvin toteutettujen hankintojen avulla hyvinvointialueet voivat sekä kehittää omaa toimintaansa että edistää alueensa elinvoimaa.
Kannustan hyvinvointialueita lisäämään yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Vain kaikki käytettävissä olevat resurssit optimaalisesti hyödyntäen voimme saavuttaa soten tavoitteet.
Kirjoittaja Tiina Wangel on Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja ja LPY:n hallituksen varapuheenjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen