Tehdään historiaa yhdessä!

Blogi 6/2022 | Minna Karhunen

Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen tuleva suhde on puhuttanut monessakin kahvipöydässä. Toisaalla uskotaan, että yhteistyöstä tulee hyvää ja tiivistä. Toisaalla taas pelätään, että elementit kovaankin vastakkainasetteluun ovat olemassa.

Vastakäytyjen aluevaalien tulos tukee ensimmäistä arvausta. Peräti 77 prosenttia aluevaaleissa valituista luottamushenkilöistä istuu myös oman kuntansa valtuustossa. Vaalitulos luo mitä parhaimmat mahdollisuudet hyvinvointialueiden ja kuntien väliselle tiiviille, arvostavalle ja konkreettiselle yhteistyölle. Vaalitulos myös luo paineita sille, että lainsäädännössä ja valtionohjauksessa kiinnitetään huomiota sujuviin yhdyspintoihin ja yhteistyöhön.

En usko, että myöskään rahoitus luo ristiriitoja kuntien ja hyvinvointialueiden välille. On kuntien etu, että niiden asukkaat saavat oikea-aikaista ja riittävää hoitoa ja hoivaa. Ja että ensihoito ja pelastushenkilöstö tulevat paikalle nopeasti hädän hetkellä. Vastaavasti on hyvinvointialueiden etu, että kunnilla on riittävät resurssit ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön.

Moni on kysynyt, mikä tulee olemaan Kuntaliiton ja hyvinvointialueiden välinen suhde. Sitä me emme vielä tiedä. Neuvottelut käydään arvatenkin tulevan kevään aikana, kun hyvinvointialueet ovat saaneet oman hallintonsa järjestettyä.

Mutta sen voin luvata, että kunnat ja Kuntaliitto eivät hylkää hyvinvointialueita. Päinvastoin. Koemme erittäin suurta vastuuta siitä, että hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa sujuvasti ja että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut myös siirtymävaiheessa häiriöttä.

Kunnat ja hyvinvointialueet tulevat tekemään jatkuvaa tiivistä yhteistyötä. Yhdyspintoja riittää monessa paikassa kattaen lähes kaikki kunnan toimialat kuten esimerkiksi oppilashuollon, varhaiskasvatuksen tuen, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan, varautumisen ja niin edelleen.

Yhteistyötä tarvitaan myös tukipalveluissa. Kirjanpito, palkanlaskenta, tietojärjestelmät, ruoka- ja siivouspalvelut on järjestetty kunnissa kokonaisuutena usein kuntakohtaisesti. Nyt on sovittava uusista yhteistyön muodoista tai luotava uudet järjestelyt hyvinvointialueille. Kuntaliitto ja monet kunnat ovat olleet huolissaan siitä, että alun perin annettu vuoden siirtymäaika ei ole riittävä. Onkin ilahduttavaa, että tähän ollaan esittämässä muutosta. Hankintalain reunaehdot tosin saattavat vesittää hyvän tarkoituksen.

Kuntaliitto haluaa tarjota foorumin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Hallintoa ja taloutta ohjaava lainsäädäntö on pitkälti yhdensuuntaista. Resurssien yhdistäminen neuvonnassa ja kehittämisessä olisi viisasta. Edunvalvontaa voidaan hoitaa monella tavalla huomioiden eriävät näkemykset.

Toivotan voimia ja viisautta kaikille uusia hyvinvointialueita rakentaville, virkamiehille ja luottamushenkilöille. Paineet ovat kovat ja koronan kanssakin on edelleen paljon tekemistä. Käsissämme on yksi itsenäisen Suomen suurimmista rakennemuutoksista. Tehdään se yhdessä, asukkaiden parhaaksi!

Kirjoittaja Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja