Sotesta Suomen Brexit?
Suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän 2030-luvulla kohtaamat haasteet tunnistettiin jo viime vuosituhannen puolella. Esimerkiksi väestön ikääntymisestä aiheutuva huoltosuhteen nopea heikkeneminen osattiin ennustaa jo silloin. Eri ministeriöissä valmisteltiin virkatyönä esityksiä siitä, kuinka tähän haasteeseen voitaisiin varautua jo vaalikaudella 2003−2007. Kyseisellä vaalikaudella aloitettiinkin kunta- ja palvelurakenneuudistus (ns. Paras-hanke), joka jatkui vielä seuraavalla vaalikaudella 2007−2011. Vaalikaudet 2011−2015 ja 2015−2019 työstettiin sitten suurta sote-uudistusta.
Vaikka sote-uudistuksen tarpeesta ja tavoitteista onkin vallinnut hyvin laaja yksimielisyys alusta alkaen, ei uudistus ole edennyt toivotulla tavalla. Sote-valmisteluun on sisältynyt paljon eri organisaatioiden ja henkilöiden välisiä valtapelejä, ideologisia näkemyseroja ja hallinnon himmeleiden rakentamista. Soten alkuperäiset tavoitteet ovat usein unohtuneet valtapelien melskeessä. Joko nyt olisi aika keskittyä olennaiseen ja rakentaa yhdessä tulevaisuuden palvelujärjestelmää ja palveluita?
Sote on paljon muutakin kuin hallintorakenteita. Nyt on kyettävä hyvällä yhteistyöllä ja valmistelulla löytämään toimivat ratkaisut soten keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen me kaikki sote-toimijat olemme velkaa suomalaisille.
On kansallinen häpeä, jos soteen liittyvät lait kaatuvat jälleen perustuslakivaliokuntaan.
Toivottavasti emme enää tällä vaalikaudella ajaudu valtapelien pyörteisiin, vaan keskitymme etsimään hyviä ja toimivia ratkaisuja. Sote-uudistuksesta ei saa tulla Suomen politiikan Brexitiä!
Ismo Partanen
@ismo_partanen