Soten tavoitteet jäävät piippuun

Suurten lainsäädännön muutoshankkeiden vaikutusarvioita tehtäessä on katsottava kauas tulevaisuuteen. On yritettävä arvioida mahdollisimman monipuolisesti erilaiset muutostekijät, jotka vaikuttavat suunnitelmien toteuttamiseen ja lopputulokseen. Tällaisia ovat muun muassa vaikutukset yksilöiden käyttäytymiseen ja eri toimijoiden tekemiin ratkaisuihin.

Hallituksen sote-uudistuksessa edellä mainitut vaikutusarviot ovat syystä tai toisesta lähes kokonaan tekemättä. Vaikutuksia on arvioitu vain ns. omaan napaan tuijottaen: taakse, sivulle ja tulevaisuuteen paljon katsomatta. Hallituksen sote-esityksen vaikutusarviossa jopa nykytilanteen kuvaus on puutteellinen. Soten kokoluokan uudistusta valmisteltaessa olisi odottanut, että olisi kuvattu se, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu tai ajauduttu. Esimerkiksi olisi voinut vastata seuraaviin kysymyksiin: mistä johtuvat erittäin suuret erot palveluiden saatavuudessa ja tuotantokustannuksissa terveyskeskusten välillä, miksi olemme ajautuneet perustasolla käytännössä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon tai mikä selittää sen, että yritykset ja yhdistykset tuottavat sote-palveluita pääsääntöisesti huomattavasti tehokkaammin kuin julkisen sektorin toimijat.

Pohdin LPY:n erillislausunnossa hallituksen sote-esityksen vaikutuksia suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Lopputulemana päädyin siihen, että hallituksen lausunnolla olleen esityksen mukaisesti toimimalla ei saavuteta yhtään uudistukselle asetettua keskeistä tavoitetta. Käy päinvastoin: hallituksen esitys johtaa verovaroin rahoitettujen palveluiden saatavuuden heikkenemiseen, eriarvoisuuden lisääntymiseen ja kustannusten hallitsemattomaan kasvuun. Tällöin soten hyvät tavoitteet jäävät niin sanotusti piippuun.

Kevätkaudella 2021 eduskunnan on otettava vastuu ja korjattava sote-esitystä. Uskoakseni kaikki haluavat soten, jolla tavoitteet ovat saavutettavissa.

Ismo Partanen
@ismo_partanen