Sote vastaa haasteisiin

Hallituksen valinnanvapauslakiesityksen käsittely eduskunnassa on alkanut. Muutamista ongelmakohdistaan huolimatta lakiesitys on hyvä ja täydentää sote-uudistuksen kokonaisuutta. On selvää, että tulevaisuuden haasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman koko sote-palvelujärjestelmän uudistamista.

Sote-uudistukselle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta: 1. palveluiden saatavuuden parantaminen, erityisesti peruspalveluiden osalta; 2. sote-palveluiden saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen ja sitä kautta osaltaan terveyserojen kaventaminen; 3. kustannusten arvioidun kasvukäyrän taittaminen osana julkisen talouden tasapainottamista – tavoitteena ei siis ole sote-menojen leikkaus tai säästäminen nykyisestä menotasosta. 

Sote-uudistuksen arvioijat ja kritisoijat ovat esittäneet lukuisia väitteitä, miksi soten tavoitteita ei saavuteta. Uudistuksen taloudellisen tavoitteen saavuttamista on kritisoitu erityisen paljon. Kaikki edellä mainitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa yhtä aikaa, mutta se edellyttää, että tuottavuutta parannetaan merkittävästi koko sote-palvelujärjestelmässä.

Sote-palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseen on monia keinoja, esimerkiksi:

1. Järjestämisvastuun keskittäminen ja byrokratian purkaminen
2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen
3. Markkinoiden avaaminen ja hyödyntäminen
4. Palveluntuottajien välisen kilpailun lisääminen
5. Etäpalveluiden hyödyntäminen
6. Uusien toimintatapojen ja tekoälyn käyttöönotto
7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy
8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako
9. Digitalisaation hyödyntäminen
10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta

Hallituksen esittämässä mallissa syntyy oikeansuuntaisia kannusteita uusien toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yksi keskeisimmistä kannusteista on palveluntuottajien välisen avoimen ja reilun kilpailun lisääminen kansalaisten valinnanvapautta parantamalla.

Ismo Partanen
Twitterissä: @LPYry ja @ismo_partanen