Sote ei ratkaise perusterveydenhuollon rakenteellista ongelmaa
Blogi 31/2021 | Heikki Pälve
Monessa kunnassa jo yhteyden saaminen perusterveydenhuollon ajanvaraukseen on lähes mahdotonta. Vielä kymmenen vuotta sitten asian selitettiin liittyvän vain syrjäseutuihin. Ei liity. Kyseessä on koko palvelujärjestelmään liittyvä ongelma.
Sote-uudistuksessa ei tästä huolimatta ole käännetty katsetta perusterveydenhuollon lääkärivastaanottojen ongelmiin. Vastaanotto on toimintana tyypillinen lähipalvelu eikä se hyödy koon maksimoinnista ja sairaaloiden kokoisista rakennuksista ympärillään. Päinvastoin. Perusterveydenhuollon potilasvastaanotto hukkuu suurten sote-keskusten uumeniin niin hallinnollisesti kuin käytännössäkin.
Ministeri Krista Kiuru lupasi hiljattain, että lääkäriin pääsee jatkossa seitsemässä päivässä. Kuulostaa tutulta, sillä tämäntyyppisiä lupauksia on ministereiltä saatu koko 2000-luvun ajan. Kiurun mukaan asiasta säädetään tarvittaessa laki. Siinä kuitenkin käy helposti niin, että saamme aikaan vain uuden laittomuuden tilan.
Jatkossa ongelmat pikemminkin pahenevat, sillä johdon energia menee seuraavat viisi vuotta Suomen historian suurimman hallintouudistuksen läpivientiin. Paikalliset ja toimintakohtaiset ongelmat jäävät odottamaan sitä, että uusi uljas organisaatio ne joskus korjaisi.
Työntekijöitä on turha syyllistää. He tekevät parhaansa tässä järjestelmässä. Olisiko siis tarpeen syyllistää järjestelmää?
Nykyinen tapa tuottaa perusterveydenhuollon palveluita on selkeästi jäänyt ajastaan jälkeen. Se on usein väärä ja tehoton. Siinä henkilökunta väsyy eikä selviä velvoitteistaan. Se vie työntekijöiden motivaatiota ja työn iloa.
Resepti asian hoitoon ei ole yksittäisen palvelun tai hoidon ostaminen eikä palvelusetelit, joita nyt tarjotaan ratkaisuksi. Sellainen olisi vain ongelman laastarointia, ei pysyvä ratkaisu. Ratkaisu on terveyskeskuksen lääkärivastaanottojen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä niiden uudelleen organisointi. Haetaan aktiivisesti nyt toimivien terveysasemien oheen uusia toiminnallisia innovaatioita mahdollistamalla uudet avaukset.
Tällöin järjestäjä määrittelee, mitä se edellyttää perusterveydenhuollon tuottajilta, ja kertoo, mitä se niille vuositasolla siitä maksaa. Näin saamme kaikki hoitoresurssit laajamittaisesti heti käyttöön julkisen perusterveydenhoidon käyttöön.
Tämä vaatii hallituksen poliittisen tahtotilan, jota ei nyt vielä valitettavasti ole.
Kirjoittaja, Heikki Pälve, on lääkintöneuvos