Pitääkö suomalaisten hakea turvaa EU:sta?

Marinin hallituksen sote-uudistuksesta annetut lakiesitykset ovat nyt eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Monia asiantuntijoita on hämmästyttänyt se, että näihin lakiesityksiin ei sisälly mainintaa siitä, kuinka EU:n potilasdirektiiviä sovelletaan jatkossa.

EU:n potilasdirektiivin tarkoitus on vahvistaa potilaan oikeuksia EU-alueella, valinnanmahdollisuuksia ja palveluiden vapaata tarjontaa Euroopassa. Direktiivin myötä potilaalle taataan oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan ja saada hoito vastaavalla omavastuuosuudella kuin kotimaastaan. Terveyspalvelun tuottaja voi olla joko julkinen tai yksityinen toimija.

Suomi sisällytti vuonna 2011 annetun EU:n potilasdirektiivin kansalliseen lainsäädäntöön lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta vuonna 2014. Jo silloin oli tiedossa, että EU tuskin hyväksyy Suomen valitsemaa mallia, joka perustui ns. kaksihintajärjestelmään. Sen mukaan EU-alueella kiireelliseen hoitoon joutuvalle suomalaiselle korvataan hoidosta aiheutuvat kustannukset samoilla perusteilla ja omavastuulla kuin kotimaassakin hänen mennessään julkiselle terveyspalveluiden tuottajalle. Korvausperusteena käytetään kotikunnalle vastaavasta hoidosta aiheutuvia kustannuksia asiakkaan omavastuuosuudella vähennettynä. Jos taas suomalainen hakeutuu ei-kiireelliseen hoitoon toiseen EU-maahan, hänelle korvataan jälkikäteen vain Kelan sairausvakuutuskorvauksen mukainen summa, noin 15 prosenttia kustannuksista. Tällöin omavastuuosuus jää huomattavan suureksi, jopa 80−90 prosentiksi hoidon todellisista kustannuksista.

Suomen on EU-oikeuden mukaisesti annettava meidänkin valita hoitopaikkamme ja korvattava toisessa EU-maassa annettu hoito samoin perustein kuin Suomessa julkisella palveluntuottajalla annettu hoito korvattaisiin. Muutoin direktiivin tarkoittamat potilaan oikeudet eivät toteudu. Samalla on myös kotimaan korvausperusteita muutettava. Sillä ei saa olla merkitystä korvaustasolle, hakeutuuko potilas hoitoon Suomessa vai toisessa EU-maassa. Potilasdirektiivi ei erittele sitä, onko terveyspalveluiden antaja yksityinen vai julkinen toimija.

Miksi hallituksen esitys ei ota millään tavoin kantaa potilasdirektiiviin liittyvien ongelmien korjaamiseen? Miksi omat päättäjämme eivät huolehdi oikeuksistamme? Täytyykö meidän suomalaisten turvautua EU-oikeuteen, jotta oikeutemme toteutuisivat?

Ilpo Tolonen
LPY:n hallituksen puheenjohtaja
Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja