Paula Risikko: Jonoissa ei parane

Blogi 7/2023 | Paula Risikko
 

Viime kuukausina ovat jälleen todentuneet maamme sote-järjestelmän suurimmat ongelmat: perusterveydenhuollon huono saatavuus ja hoitoketjujen katkeilu. Edellisen hallituksen sote-uudistus perustui näiden kahden ongelman taklaamiseen.

Tällä hallituskaudella usko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan on romahtanut, koska sen keskeiset palvelut eivät toimi. Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltomallissa olisi parannettu palveluiden saatavuutta nimenomaan perustasolla ottamalla yksityiset toimijat mukaan yhteistyöhön tuottamaan palveluja.

Harmi, ettei se kelvannut nykyhallitukselle. Siitä kärsivät nyt sairaat ja hoivan tarpeessa olevat ihmiset.

Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023 ja niiden myötä sosiaali- ja terveyskeskukset. Palveluja ei kuitenkaan ole luvassa lisää, vaikka maassamme on pitkät hoitojonot ja korona-aika on pahentanut hoito- ja hoivavelkaa. Kaiken kukkuraksi hallitus heikensi tuntuvasti Kelan sairausvakuutuskorvauksia. 

Hoitojonossa ei parane kukaan − tarvitaan lisää palveluja.

Päivystyksen ruuhkissa ei ole kyse päivystysyksiköiden toimimattomuudesta, vaan koko hoitoketjun ongelmista. Ihmisten on ollut pakko hakeutua päivystyksiin, kun apua ei ole muualta saatavissa.

Nykytilanteeseen heijastuu vahvasti myös vanhusten hoivapalvelujen vakava tilanne. Yhä useampi ikääntynyt yrittää selviytyä kotihoidossa, vaikka hänellä on tarve ympärivuorokautiseen hoivaan. Hoitaja- ja lääkäripalvelujen lisääminen kotihoitoon näkyisi myös päivystyksen ruuhkien vähentymisenä. 

Moni ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautista palveluasumista tai -hoivaa ja siinä kunnat ovat hyödyntäneet yksityisiä hoivapalveluja. Yrittäjät eivät kuitenkaan pysty enää tarjoamaan palveluja, jos hyvinvointialueet eivät ota huomioon kohonneita kustannuksia.

Päivystyksissä näkyvät myös hoitotakuun reilustikin ylittäneet odotusajat. Jonot täytyy purkaa nopeasti hyödyntämällä yksityisellä sektorilla tarjolla olevia palveluja.

Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa pitää kehittää pitkäjänteisesti. Nykyistä tukevamman perustan yhteistyölle saa, kun hyvinvointialueet ensiksi julkaisevat avoimesti oman tuotantonsa kustannukset.

Kirjoittaja Paula Risikko on kansanedustaja, terveystieteiden tohtori