Panu Tast: Herätys: Hoitojonojen purkuun nopeita ratkaisuja

Blogi 22/2024 | Panu Tast

Hoitojonot ovat jatkuvasti otsikoissa, muillakin erikoisaloilla kuin silmäterveydenhuollossa. Kenelläkään ei tunnu kuitenkaan olevan kiire vuosikymmenen aikana vähitellen kroonistuneen ongelman ratkaisujen kanssa.

Kirjoittajan kaltainen, yksinkertainen kauppatieteilijä, ajattelee ongelman kohdatessaan, että ensimmäiseksi katsotaan nopeasti toteutettavissa olevat, tilannetta helpottavat ratkaisut. Ne toteuttamalla ostetaan aikaa perusteellisemman uudistuksen tekemiselle.

Suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä tällainen ei ole valitettavasti ollut viime vuosikymmeninä vallitseva logiikka. Terveydenhuollon ongelmien ratkaisulogiikka tulee muiden alojen kuin kehittämisen ja johtamisen ammattilaisilta. Ja se valitettavasti näkyy.

Suomen hallitus on tehnyt sosiaaliturvaministerin johdolla hyvän päätöksen systemaattisesta Kela-korvausjärjestelmän kehittämisestä. Yhdellä ruuhkautuneimmista erikoisaloista eli silmätaudeissa se ei kuitenkaan riitä. Samalla pitäisi toimeenpanna toisen ministerin vastuulla oleva päätös eli terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän poistaminen. Kyseinen pykälä on kantona kaskessa estämässä silmäterveydenhuollon Kela-korvausten noston toimivuutta ja yksityissektorin lääkäriresurssien hyödyntämistä julkisen sektorin jonojen purkamisessa.

Niin kauan kuin kyseisen asetusmuutoksen toimeenpano viipyy, tehdään vaikuttamatonta jononpurkua. Asetuksen 16 pykälän poistamisella vähennettäisiin silmätautien erikoislääkäripalveluiden kysyntää. Tällöin annetaan myös taittovirhe-, kaihi- tai karsastusleikatuille sekä perusterveille lapsille tai hyvässä hoitotasapainossa kroonisen silmäsairautensa kanssa eläville mahdollisuus käyttää silmälasiensa uusimiseen optometristin palveluita. Silmälasien uusimiseen liittyvään hoidonarviointiin ei kyseisissä tapauksissa välttämättä silmälääkäriä tarvita.

Kauppatieteilijän maailmassa kysyntään vaikuttaminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Yksi taloustieteessä laajimmin hyväksytty teoria tunnetaan nimellä kysynnän ja tarjonnan laki. Sen mukaan kysynnän vähentyessä resursseja ohjautuu automaattisesti enemmän sinne, missä niistä on pulaa. Tämän uskon toimivan myös suomalaisessa (silmä)terveydenhuollossa.

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry lausui ministeriön Kela-korvausten kehittämistä koskeneessa kuulemistilaisuudessa, ettei silmätautien erikoislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia kannata nostaa esitetyllä tavalla. Kyseessä oli historiallinen hetki. En tunne montakaan tapausta, jossa yritysten edunvalvontaorganisaatio on ollut vastustamassa verovaroista kustannettavien korvausten nostamista. Nyt tämäkin on nähty.

Toivottavasti tämä osaltaan herättää kaikki yhteiskuntavastuuseen ja ratkaisemaan hoitojonojen ongelmaa kokonaisvaltaisesti. Ja kannustaa sosiaali- ja terveysministeriön kiirehtimään nopeasti toimeenpantavia ratkaisuja.

Kirjoittaja Panu Tast on Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja
Kuva: NÄE ry