Paluuta entiseen ei ole

Se mikä oli hyvää, toimivaa ja jopa edistyksellistä 1960-luvulla tai vielä 1980-luvullakin, ei sitä enää välttämättä ole. Olemme jo vuosituhannen vaihteessa tiedostaneet monet tulevaisuuden haasteet, jotka liittyvät väestön ikärakenteen ja elinkeinorakenteen muutokseen sekä maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja kansainvälisen kilpailun kiristymiseen. Näihin haasteisiin vastaamiseksi käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistus pääministeri Vanhasen ensimmäisellä hallituskaudella. Siten sote-uudistustakin on työstetty jo lähes 15 vuotta. Usein unohtuu, että sote-uudistusta ei tehdä seuraavalle budjettivuodelle tai edes lähivuosien tarpeisiin, vaan tähtäin on 2030-luvulla ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä.

Nykyinen hallitus on vienyt sote-uudistusta eteenpäin hyödyntäen aikaisempien hallitusten ja toimijoiden kokemuksia. Sote-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö on nyt valmiimpi kuin koskaan ennen. Uudistuksen mittaluokan takia avoimia kysymyksiä toki vielä on. Täysin valmista ei tule koskaan, sillä maailma muuttuu koko ajan ja uudistamistarve on siten jatkuvaa. On kovin vaikea ennustaa, mitä muutoksia tapahtuu esimerkiksi Suomen globaalissa toimintaympäristössä ennen 2030-lukua ja miten ne vaikuttavat meidän mahdollisuuksiimme säilyttää tai jopa parantaa nykyistä hyvinvointimme tasoa.

Toivon, että tällä vaalikaudella saadaan sote-lainsäädännön perusta kuntoon: järjestäjätahon hartioiden vahvistaminen, järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen sekä tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttaminen ja asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.

Aito valinnanvapaus on koko uudistuksen ydin: palvelutuotantoon pitää saada mukaan asiakasohjausta ja tuottajien välille kilpailua kirittämään niitä entistä parempiin suorituksiin. Kilpailu koituu asiakkaiden ja koko yhteiskunnan hyödyksi. Kilpailun myötä palveluiden saatavuus ja laatu paranevat, palvelut kehittyvät ja uudistuvat sekä tuottavuus paranee.

Nykyinen sote-järjestelmä on tullut tiensä päähän jo sen takia, että toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi 1960−70-luvuilta. Nyt on oltava rohkeutta uudistaa ja kokeilla sekä tarvittaessa korjata.

Yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on kansalaisten eriarvoisuuden ja terveyserojen pienentäminen. Aito valinnanvapaus edesauttaa tavoitteen saavuttamista. Tärkeää on turvata, että erikokoisilla palveluntuottajilla on mahdollisuudet toimia. Monipuolinen palvelutarjonta johtaa ennen pitkää kilpailun tuomiin etuihin, vaikka muutosvaiheessa kulut hieman kasvaisivatkin.

Eduskunnalla mennee sote-lainsäädännön hiomisessa vielä tämä syksy. Esimerkiksi valinnanvapauslakiesitykseen tarvittavat korjaukset ja täsmennykset ovat tehtävissä, jos tahtoa löytyy. Jokaisen tulee ymmärtää, että paluuta entiseen ei ole - ja tietty epävarmuus tulee sietää.

Ismo Partanen
@ismo_partanen