Onko joulu ovela?

Blogi 43/2021 | Risto Rasimus

Otsikko voisi hyvinkin olla painovirhe, sillä niitäkin sattuu silloin tällöin. Nyt ei kuitenkaan ole kyse virheestä, vaan tutusta lauseesta puuttuu tarkoituksella yksi kirjain. Pysähdyin miettimään tätä aihetta.

Mitä ovelaa joulussa on? Se on jotenkin samanlainen kuin talven ensimmäiset liukkaat ajokelit. Ne tulevat joka vuosi ja kaikki tietävät niitä odottaa, mutta aina ne tulevat yhtä yllättäen ja nopeasti. Syysliukkaat saavat mattimyöhäiset rengaskauppaan tai peltikorjaamolle.

Joulu taas ajaa ihmiset kauppojen jonoihin ja se kiristää hermoja. On tavallista huomata, että nyt on taas joulu käsillä ja kaikki valmistelut tekemättä. Puhummekohan me silloin ihmisten rakentamasta markkinajoulusta, joka ei tuo rauhaa ja lepoa vaan entistäkin ankarampia suorituspaineita? Yksi oveluuden määritelmä on, että joku pystyy johtamaan muita harhaan haluamallaan tavalla.

Siihen ”oikeaan” kristilliseen jouluun liittyy mielissämme joulun tähti, joka syttyi taivaalle Jeesuksen syntymän merkiksi. Sen oli ja on määrä johdattaa ihmiset joulun sanoman ytimeen.

Tämä ”uusi” joulu sytyttelee ovelasti tekokynttilöitä ja neonvaloja, jotka syttyvät ja sammuvat, välkkyvät ja loistavat levottomasti. Ne tekevät meidät levottomiksi, rauhattomiksi ja hätäisiksi. Ne ahdistavat entistä ahtaammalle kiireiden, ostamattomien lahjojen ja tekemättömien töiden taakan alle. Osansa saavat ne, jotka uskovat olevansa maalissa, mutta myös ne, jotka ovat nähneet uhkakuvia ja vaaranmerkkejä tulevassa kehityksessä.

Tähti on joku tai jotain, joka nostetaan muiden yläpuolelle, johtamaan tai johdattamaan, näyttämään suuntaa, jopa keskittämään ajatuksiamme ja huomiotamme. Aina löytyy myös niitä ihmisiä, jotka näyttävät olevan puolitoista, vaikka eivät ole ehken täyttä yhtäkään.

Onkohan oikea tähti hukkunut keinovalojen joukkoon? Emeritusarkkipiispamme Wikström pohti aikanaan että ”merellä liikuttaessa saattaa välillä syntyä hämmentävä tilanne, jos ei heti pysty erottamaan ja arvioimaan, mikä on se valo, jota kohti on suunnattava. Näin käy myös usein joulun alla. Eivät kaikki joulun valot välttämättä ole oikeita suuntaloistoja, majakkavaloja.”

Niinpä, valoja voi kyllä olla useita ja eri paikoissa, jopa ovelasti houkuttelevia. Tärkeää ei ole tuntea ja löytää niitä kaikkia. Tärkeintä on nähdä majakat, jotka ohjaavat oikealle väylälle.

Tarvitsemme sitä näkökykyä itse kukin tulevina joulupäivinä. ”Niinä päivinä” tähti nousi kirkkaana muiden tähtien yläpuolelle. Jouluevankeliumissa sillä tähdellä on vahva rooli. Tähti johdatti paimenia ja kuninkaita. Sen valossa he päätyivät joulun oikeaan osoitteeseen, seimen äärelle. Siihen aikaan sanottiin kedolla paimenille jotain, joka on totta tänään myös meille. Teille on syntynyt Vapahtaja.

Kirjoittaja Risto Rasimus on seurakuntaneuvos.