Nuutti Hyttinen: Norminpurku ja teknologian hyödyntäminen avainasemassa sote-työvoimapulan ratkaisemiseksi
Blogi 2/2025 | Nuutti Hyttinen
Yksi kestouutisaiheista viime vuosina on ollut sote-alan työvoimapula. Ongelman ratkaisuksi on tarjottu niin koulutusmäärien kuin ulkomaalaisten työntekijöiden määrän lisäämistä, mutta keskeinen osa ratkaisua löytyy muualta.
Helsingin Sanomat uutisoi vuoden 2023 lopulla, että vuotuinen lääkärikäyntien määrä terveyskeskuksissa tuhatta asukasta kohden on laskenut yli neljänneksen vuodesta 2008 vuoteen 2022, mutta terveyskeskuksissa työskenteli tarkastelujakson lopussa 358 lääkäriä enemmän kuin vertailujakson alussa. Keskeisiksi syiksi siihen, miksi terveyskeskuslääkärit ottavat työajallaan vastaan selvästi aikaisempaa vähemmän potilaita, on tunnistettu yhtäältä tarve kirjata tietoja useampaan eri tietojärjestelmään, toisaalta tarve tuottaa valtava määrä erilaisia lausuntoja ja todistuksia eri tarkoituksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa julkaiseman raportin mukaan sote-ammattilaiset käyttävät kirjaamiseen aikaa keskimäärin 2 tuntia 48 minuuttia päivittäin, lääkärit keskiarvoa enemmän, 3 tuntia 16 minuuttia. Noin puolet vastanneista koki kirjaamismäärän kasvaneen merkittävästi viime vuosina ja melkein kolmasosan ajasta katsottiin kuluvan päällekkäiseen kirjaamiseen.
Huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin kouluttaa ja rekrytoida uusia sote-ammattilaisia on etsiä ratkaisuja, joilla ammattilaisten työajasta merkittävästi aikaisempaa suurempi osa vapautuu varsinaiseen asiakastyöhön. Jos tietojärjestelmien kanssa taisteluun kuluva aika vähenee, myös työn mielekkyys kasvaa. Samoin on tarkasteltava, mitkä lausunnot ja todistukset ovat sellaisia, joiden laatiminen kuuluu hyvinvointialueiden vastuulle tai on ylipäänsä tarpeellista.
Ratkaisuja edellä kuvailtuihin ongelmiin etsitään ministeriössä sekä virkatyönä Hyvän työn ohjelmassa että norminpurkuryhmässä, joka pyrkii löytämään tarpeettomia, ammattilaisten työtaakkaa kasvattavia säädöksiä, tulkintoja ja muuta normitusta. Jo huhtikuun 2024 kehysriihessä linjattiin silmäterveyden norminpurusta, jolla silmälääkärien ja optikkojen työnjakoa korjataan tarkoituksenmukaisemmaksi. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys, jolla ajokorttitarkastusten laatiminen pääosin siirretään pois hyvinvointialueiden järjestämisvastuulta ja jolle perustuslakivaliokunta joulukuussa näytti vihreää valoa.
Hyvän työn ohjelman puitteissa on käynnissä erilaisia ammattihenkilöstön työnjakoon liittyviä pilottihankkeita, joiden tavoitteena on vapauttaa sairaanhoidon ammattilaisille aikaa potilastyöhön, esimerkiksi siirtämällä ei-hoidollisia tehtäviä osastonsihteereille. Useilla hyvinvointialueilla on jo otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ratkaisuja, joilla potilas- ja asiakastietojen kirjaamista helpotetaan puheentunnistuksen, tekoälyn tai sihteerien avulla.
Yksi hallitusohjelman tavoitteista on sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä. Nykyisellään tietosuojalainsäädäntö ja erityisesti sen tulkinnat rajoittavat tarpeettoman paljon teknologian käyttöä potilaiden ja asiakkaiden hyväksi. Parhaillaan käynnissä onkin hanke, jolla pyritään mahdollistamaan palvelutarpeen ennakointi tekoälyä hyödyntäen.
Kirjoittaja Nuutti Hyttinen on sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja
Kuva: Iiro Rautiainen