Näin ei ole, vaikka siltä näyttää

Sanotaan, että näin on, jos siltä näyttää. Palveluseteleistä puhuttaessa sanonta ei terveyspalveluiden osalta pidä paikkaansa.

Noin 80 prosenttia kunnista käyttää tai on käyttänyt palveluseteleitä, mutta terveyspalveluissa niitä on käytetty erittäin vähän. Kokemukset palveluseteleiden hyödyntämisestä ovat olleet hyviä, kerrotaan. Nyt asiaa on jo tutkittukin ja STM:n raportin mukaan tulokset ovat oikeasti hyviä. Kansalaiset ovat tyytyväisiä. Palveluiden saatavuus on parantunut. Se on parantunut myös terveyskeskuksissa, sillä palvelusetelikokeilut ovat saaneet myös julkisen sektorin toimijat kehittämään omaa toimintaansa.

Valtaosa kunnista käyttää palveluseteleitä ja kokemukset ovat hyviä. Tilanteen pitäisi siis olla todella hyvä, mutta terveyspalveluissa se ei sitä ole. Se vain näyttää siltä. Kun katsotaan palveluseteleihin käytettyä rahamäärää, se on vain promille julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista. Siis yksi tuhannesosa – se on todella vähän!

Raportoitujen hyvien tulosten perusteella luulisi, että palveluseteleihin panostettaisiin tuntuvasti nykyistä enemmän. Kun näin ei ole, on pakko kysyä, miksi. Eikö tuloksiin uskota? Eikö ymmärretä? Eikö haluta, ja jos ei niin miksi? Laki palveluseteleistä on ollut voimassa jo kymmenen vuotta. Ei siis tarvitsisi odotella mitään uutta lainsäädäntöä tai sote-järjestelmää.

Toki palveluseteleiden käytössä on ongelmiakin ja ne toivottavasti ratkaistaan uudessa sote-valmistelussa. Ongelmat liittyvät erityisesti yhdenvertaisuuteen. Jokainen kunta käyttää palveluseteleitä omalla tavallaan, jolloin se, mitä palveluita kansalainen setelillä saa ja minkä suuruisella omavastuuosuudella, vaihtelee sen mukaan, missä sattuu asumaan.

Terveyspalveluita tuottavien yritysten kannalta ongelmia on ollut seteleiden arvon määrittämisessä. Arvon pitäisi olla sellaisella tasolla, että yrittäjän kannattaa tuottaa palveluita. Usein ollaan kannattavuuden rajoilla tai sen alla. Tämä puolestaan tarkoittaa, että palveluntuottajia ei saada tarpeeksi.

Palveluseteli olisi tehokas tapa purkaa hoitojonoja. Siitä pitäisi tehdä subjektiivinen oikeus siten, että palveluiden järjestäjällä on velvollisuus tarjota seteliä tilanteessa, jossa joko jo on jonoja tai on uhka, että jonoja muodostuu ja kansalaisen hoitoon pääsy on vaarassa venyä.

Ismo Partanen
@ismo_partanen